Laihtuminen – faktat pöytään

Yleisin kysymys, mitä minulta kysytään laihdutukseeni liittyen on, että miten tein sen? Miten onnistuin laihduttamaan yli 40kg.

collage_13

Mutta, olen huomannut, että kun annan ihmisille siihen vastauksen, heidän mielenkiintonsa lopahtaa. Jos keskustelu käydään viesteillä, usein minulle ollaan jopa kokonaan vastaamatta sen jälkeen. Toinen on, että pöytään lyödään kaikki mahdollisesti tekosyyt ja todetaan vain, että ei onnistu heidän kohdallaan.

No, miten minä tein se? Miten onnistuin laihduttamaan yli 40kg. Tässä on teille vastaus niin puhtaana, raakana ja yksinkertaisena kun vain sen pystyy sanomaan:

Opettelin syömään oikein ja söin vähemmän mitä kulutukseni on. Paljon vihanneksia ja  täysjyväviljatuotteita, rasvatonta lihaa, pieniä annoksia usein. Ei herkkuja, ei alkoholia. Paljon liikuntaa. Loppua kohden liikuin 10x viikossa. Viisi kovaa salitreeniä ja viisi lenkkiä. Ja siihen yhdistettynä pieni määrä ruokaa. Mitä lähemmäs maalia edetään, sitä rankemmaksi homma menee. Laihduttaminen vaatii luonnetta, sinnikkyyttä, itsekuria, uuden opettelua ja johdonmukaisuutta.

Vieläkä kiinnostaa? Vieläkö haluat laihtua? Jos sanoit kyllä, niin onneksi olkoon, sinusta on laihtumaan. Jos vastasit, että et, niin en pistäisi rahojani likoon laihtumisesi puolesta.

Laihtumiseen ei ole oikotietä. Se on verta, hikeä ja kyyneliä. (Okei, ei se aina ja joka hetki täyttä tuskaa ole! Mutta sen sanon, että ei se todellakaan mitään superhelppoa ole.) Ne, jotka odottavan minun vastaavan jotain kivaa ja mukavaa, kuten että ’joo makasin sohvalla, söin sipsejä ja otin kerran päivässä sellaisen maagisen laihdutuspillerin ja sillä sitten laihduin sen 40kg’, ovat niitä ihmisiä, kenellä ei ole a.) realiteetit ja b.) ja se tärkein MOTIVAATIO kunnossa.

Screenshot_2014-10-12-21-48-13-1

Mistä sitten löytää motivaatio?

Kysymys on erittäin henkilökohtainen koska meitä kaikkia inspiroi erilaiset asiat.

Mieti, että mikä sinua motivoi laihtumaan.

Miksi haluat laihtua?

Miten elämäsi muuttuisi jos laihtuisit?

Kenen takia laihduttaisit? Miksi?

Mikä estää sinua muuttumasta? Pelko hypätä uuteen? Tietotaidon puuttuminen? Miten pystyt vaikuttamaan näihin asioihin. Tutkimalla ja tutustumalla niihin? Hankkimalla valmentajan?

Mitkä ovat mahdolliset vahvuutesi? Entäs heikkoutesi?

Laihtuminen on ennen kaikkea henkinen prosessi. Varsinkin jos puhutaan ihmisistä, kenellä on runsaasti ylipainoa. Koska jos laihtumisen riisu yksinkertaisimmilleen, se on sitä, että pitää syödä vähemmän kuin kuluttaa. Miksi se on sitten niin pirun hankalaa?

Minkälaisina fyysisiä oireita laihtuminen voi aiheuttaa: nälkä, väsymys, treenistä kipeät lihakset….

Entäs ne henkiset: herkkuhimot, motivaation puute, mahdollinen tuskastuminen ja kiukuttelu, itsensä voittamisen vaikeus, yleisesti se, että saat itsesi sieltä sohvalta hilattua sinne lenkille tai salille.. se on henkistä. Kroppasi saattaa olla väsynyt, mutta mielisi päättää nousta ylös ja tehdä sen mitä täytyy.

Niinhän se menee treenatessasikin. Kroppaa väsyttää ja lihaksiin saattuu. Mutta sinä päätät jatkaa sarjasi loppuun. Pinnistää, irvistää ja voittaa.

Screenshot_2014-09-08-18-04-35-1

Jos olet tottunut päästämään itsesi helpolla, on todella vaikea hetkessä opetella itsekuria ja täysin uudet elämäntavat.  Siinä täytyy olla joku porkkana. Joku syy, miksi et luovuta. Joku, mitä saat siitä, että et luovuta. Ja siinä on teille vastaus, että miksi se laihduttamisen aloittaminen on niin vaikeaa. Koska jos ette ole vielä koskaan päässeet niin pitkälle, että olisitte nähneet sen palkinnon, eli tulokset. Mutta kun maltatte pinnistää ja pääsette näkemään niitä tuloksia, jäätte koukkuun. Tulokset motivoivat jatkamaan ja näin uudesta elämäntavasta tulee tapa.

Eli, ensin täytyy olla motivaatio. Miksi haluan laihtua? Mitä olen valmis tekemään sen eteen? Ja kun maltatte pinnistää ja tehdä asiat oikein, saatte tuloksia. Tulokset motivoivat ja homma alkaa pikkuhiljaa rullaamaan omalla painollaan.

Ja tässä kohtaa haluan korostaa sitä, että laihtuminen ei onnistu sillä, että lopetatte syömisen. Hell no. Kun lopettatte syömisen, aineenvaihduntanne lakkaa toimimasta ja on vain ajan kysymys, että koska nälkä äityy niin pahaksi, että syötte vaikka hevosen. Kuulostaako tutulta?

Varmaan jokainen meistä laihduttajista on aloíttanut joskus laihduttamisen niin, että ensin mennään hirveällä höögillä, kunnon talvisotameiningillä. Koko päivänä ei syödä mitään, ollaan ylpeitä siitä, että ollaan pystytty olemaan jo melkein vuorokausi syömättä. Kaikenmaailman nesteenpoistopillerit ja muut vippaskonstit tietysti mukaan. Sitten mennään viidelle eri compatti ja bodyasspump tunnille yhden päivän aikana. Jess!!! Talvisotahenki rulaa!!!

Sitten tulee viikonloppu. Kaveri kutsuu kylään. Kahvipöydässä on tarjolla keksejä. Painostuksen alaisena, verensokerit vaarallisen alhaalla sorrut ottamaan yhden.. ja kun pääset kotiin vedät naamariisi kaiken mitä kaapeista löytyy, koska oh fuck it, sun laihdutuskuurisi kosahti jo sun mielestä siihen yhteen dominokeksiin. Ja kun olokin on niin paska. Heikottaa, pyörryttää, oksettaa… pissattaakin perkele kokoajan.

Epäonnistuminen ja luovuttaminen. Aivosi rekisteröi sen hyvin tarkasti muistiin. Myös seuraavalla kerralla kun yrität laihduttaa, aivosi muistuttaa sinua edelliskerran epäonnistumisesta ja luovuttamisesta. Mielesi valtaa yksi ajatus: ”ei musta vaan ole tähän”.

Mutta oikeesti, mietitäänpäs järjellä. Mitä se syömättömyys ja sata eri bodyspinningtuntia oikeasti tarkoittaa? No sitä, että haluatte tuloksia ja nopeasti. Mulle kaikki heti nyt. Mutta jos taas järjellä ajatellaan, niin mitä siitä eteenpäin? Olette aina syömättä? Menette aina lopunikäänne joka päivä viidelle eri liikuntatunnille?

Niinpä. Usein tiedämme tasan tarkkaan, että mitä se laihduttaminen vaatii, mutta jostain ihmeen syystä emme toimi niiden tietojemme mukaan. Miksi? Miksi tehdä ihan väärin ja järjestää itselleen varma epäonnistuminen. Miksi ei malta tehdä asioita oikein ja nauttia sitten niistä tuloksista, kun niitä vihdoinkin sitten tulee. Siihen menee aikaa, mutta lupaan, se on sen arvoista.

collage_4

Screenshot_2014-09-20-16-30-35-1

Miten sitten onnistua?

Syö.

Pidä verensokerisi tasaisena. Näin vältyt helpommin sortumisilta.

Kyse on kuitenkin opittujen tapojen muuttamisesta. Se miten olet tähän asti syönyt, on sinut lihottanutkin ja niiden tapojen on muuttuttava. Et voi vetää jotain ihmedieettiä tai saati sitten olla syömättä ja sitten palata vanhoihin tapoihisi.

En ole ikinä edes tajunnut tuota ihmedieetti ajatustapaa. Riisutaan sekin yksinkertaisimmilleen:

Normaalisti syöt herkkuja ja usein yli kulutuksesi ja lihottavasti.

Sitten vedät näännyttävän kaalikeittokuurin. Aineenvaihduntasi hidastuu, kehosi pistää säästöliekin päälle, koska järkyttyy ja luulee, että nyt kuollaan nälkään. Laihdut ehkä muutaman kilon, mikä on tosin suurimmaksi osaksi nesteita.

Palaat takaisin vanhoihin tapoihisi eli jälleen syöt yli kulutuksesi.. Ja mikä vielä pahinta, nyt aineenvaihduntasi on pienentynyt eli peruskulutuksesi laskenut ja kroppasi ottaa kaksin käsin kaikki kalorit vastaan mitä syöt. Meinattiinhan äsken vielä kuolla nälkään. Nälkäsi on suurempi kuin ennen ja kehosi kehottaa sinua jatkuvasti syömään. 

Ei näin. Laihdutus pitää tehdä asteittain. Aina vaikka kerrallaan -500 kaloria siitä, mikä olisi päivittäinen kulutuksesi. Ja laskea määrää sen mukaan, kun kulutuksesikin laskee (eli kun paino putoaa ja peruskulutus laskee). Eli jos painat nyt vaikkapa teoreettisesti 70kg ja päivittäinen kulutuksesi on 2000 kaloria. Se tarkoittaa, että jotta syöt vähemmän kuin kulutat, sinun tulee syödä alle tuo 2000 kalorin. Syöt sitten vaikkapa 1500 kaloria. Se tarkoittaa miinus 7×500 kaloria viikossa eli 3500 miinuskaloria. Ja 3500 kaloria tarkoittaa noin puolta kiloa. Ja se on erittäin hyvä ja terveellinen tahti laihtumiselle. Toki alussa tippuu helposti enemmänkin, mutta jatkossa tuo on hyvä määrä.

Liiku

Lisäämällä liikunnan määrää nostat helposti peruskulutustasi ja saat syödä enemmän. Mutta liikuntakin olisi hyvä aloittaa asteittain. Haukkaamalla liian suuren palan, voimavarasi uupuvat helposti ja motivaatiosi kärsii.

Laihdutus toki onnistuu ilman liikuntaa, mutta se ei ole kannattavaa. Peruskulutuksesi laskee ja lihaksesi katoavat miinuskaloreiden takia. Ja millä siihen kroppaan saadaan ryhtiä ja mikä se on, mikä tekee kropastasi kiinteän. No lihakset tietysti. Toisin kuin varsinkin monet naiset luulevat, kroppaa ei kiinteytetä pelkällä laihduttamisella ja aerobisella vaan lihaskuntoharjoittelulla ja oikealla ruokavaliolla. (Huom! Laihtua voi siis myös vääränlaisella ruokavaliolla, mikä ei todellakaan ole suositeltavaa! Terveellisyys kunniaan.)

Miksi kuntosaliharjoittelu?

Niin kuin olen useasti sanonut, niin valitkaa mieleisenne laji. Koska pysyvyyttä ei saavuteta, jos joudutte joka kerta harrastamaan liikuntaa hampaat irvessä. Okei, aina ei ole superkivaa ja ihanaa mennä liikkumaan, mutta sanotaanko, että kyllä sen 90% ajasta pitäisi sitä olla.

Mutta itse, tottakai, kannustan ihmisiä menemään kuntosalille. Varsinkin laihduttajia. Niinkuin sanoin, aerobisella liikunnalla ei juurikaan ihmeitä tehdä. Se on toki tärkeä osa laihtumista, mutta tärkeintä on ylläpitää lihasmassaa ja nostaa peruskulutuksen määrää. Lihakset palautuvat levossa, eli kulutat näin myös levätessäsi ja nukkuessasi.

Itse suosittelisin kaikille kunnon dieetti ja offikautta. Kanssasi ei tarvitse olla samaa mieltä ja en tietenkään pakota ketään omaan elämäntyyliini. Mutta sen mitä olen huomannut, niin monet ihmiset valittavat jossain vaiheessa laihdutuskuuriaan sitä, että kun mitään ei enää tapahdu. Väsyttää, paino ei putoa ja seinä on tullut vastaan.

Se on sitä, kun on menty liian lujaa, aineenvaihdunta ja hidastunut ja kropasta loppunut yty. Ja siihen auttaa tasan tarkkaan se, että pidetään lomaa laihduttamisesta. Syödään, tehdään lihasta ja nostetaan pikkuhiljaa energiatasoja. Ja se ei tietenkään automaattisesti tarkoita mitään sikamassakautta. Pienikin loma laihduttamisesta voi tehdä ihmeitä. Pääasia, että annetaan kropan herätä. Aineenvaihdunta alkaa taas pelittämään ja kroppa vastaanottaa treeniä. Kun tätä on tehty tarpeeksi, voi laihduttamisen aloittaa taas uudella tarmolla. Ja painokin alkaa taas tippumaan.

Screenshot_2014-09-19-21-17-27-1

Eli,

Se mitä tästä sillisalaatista pitäisi jäädä käteen, on se, että laihtuminen lähtee sisältäpäin. Kukaan muu ei pysty saamaan sinussa aikaan tuloksia, kuin sinä itse. Voit ottaa vaikka sata maailman parasta pöösönä treinöriä käyttöösi, mutta jos motivaatiosi ei ole kohdillaan, et tule saavuttamaan ainakaan pysyviä tuloksia.

Motivaatio. Siinä se sana taas tuli. Mutta pelkällä motivaatiollakaan ei pitkälle pötkitä. Mutta se on erittäin kriittinen osa kun opetallaan uusia elämäntapoja. Mutta motivaation tulee johtaa siihen, että tekemästäsi tulee tapa. Ensin on motivaatio, mikä tuo mukanaan tuloksia ja sitten tulokset motivoivat jatkamaan ja näin uudesta elämäntavastasi tulee tapa. Kun jostain tulee tapa, etenee se rutiinilla. Enää ei tarvitse ennen jokaista treeniä yrittää motivoida itseään liikkeelle vaan sen pitäisi olla jo osa arkeasi. Yhtä luonnollista kuin suihkussa käyminen. Tuskin ennen jokaista suihkua mietit, että voi hitto, taasko tuonne pitää mennä. Motivaatio on loistava tapa saada homma käyntiin, mutta se, että hommasta tulee rutiinia vaati pitkäjänteisyyttä, intohimoa ja luonnetta. Mutta kun olet siinä pisteessä, että homma menee rutiinilla.. lupaan, ettet pysty enää lopettamaan. 😉

20141013_164204off-kunto, 77kg

Kiitos, kun jaksoitte lukea! Ensi kertaan <3

Screenshot_2014-09-26-18-48-47

Pauliina

Patu

www.pauliinaolivia.fi

30 vastausta artikkeliin “Laihtuminen – faktat pöytään”

  1. Enpä oo ennen tainnut sun blogia ees lukea mutta sattu tää tektsti tohon etusivulle. Tosi tosi tosi hyvä teksti! Tää pitäis näyttää monille jotka kamppailee asian kanssa. 🙂 Mahtava kirjoitus ja huikeen muutoksen oot tehnyt. Saat olla ylpee itsestäsi! 🙂

  2. Ihailen kyllä sun tekemää duunia ihan älyttömästi, just tolta mäkin haaveilen näyttäväni! 🙂

    Hyvä postaus kaikenkaikkiaan. Mun täytyy ottaa tää kirjanmerkkeihin ihan talteen, vaikka blogias seuraankin ihan bloglovinin kautta, mutta aion tulla lukemaan tätä tekstiä jatkossakin, niin että nää sanat iskostuu täysin mun aivoihin. 😀

    Mulla on halu laihtua, mutten ole löytänyt sitä motivaatiota. Mä oon kuitenkin ihan satavarma, että kun vaan maltillisesti pystyisin alottamaan urakan ja pitkäjänteisesti sitä noudattamaan, tulis niitä tuloksia jotka motivois. Mä oon just sellanen, et haluisin että jo parin viikon jälkeen näkis tuloksia, mutta niihin pakkaa mennä vähä kauemmin. Eikä oma silmä niitä niin helposti rekisteröikään, kun itteään kattelee joka päivä..
    Mulla on myös tarkka kuvitelma siitä, miltä haluan näyttää, mutta miksi hitos sen itsekurin ja säntillisyyden pitämisen pitääki itellä olla niin hiton vaikeeta. 😀

    • Hyvä! 😀

      Et ole ainoa. Tuo on varmasti monelle tuttua.. niin se oli itsellekkin. Kyllä sitä motivaatiota ja niin sanottua paloa saa ihan tosissaan tähän hommaan hakea.

      Sanotaan, että kuukaudessa huomaat itse eron kropassasi. 2 kuukaudessa tuttusi huomaavat eron ja puolessa vuodessa ihan kaikki. Keep on going!

  3. Oumai oletpa inspiroiva ja oli kyllä teksti niin täyttä totta! Toivottavasti joillain heräsi ajatuksia tästä, itselle ainakin! Motivaation herättäminen alkakoon 😀 !! ihanaa syksyä sinne <3

  4. Niin totta koko postaus! Ihanan kattavasti jaksoit kirjoittaa. Oon törmännyt tohon ihan samaan, että kun antaa jollekin kysyjälle ne vastaukset siitä, miten on itse onnistunut, niitä ei haluta ottaa vastaan. Ollaan vaan liian laiskoja tekemään muutoksia ja uhraamaan mitään tuloksien eteen. Onnea upeesta muutoksesta! 🙂

    http://annatuulenkuljettaa.blogspot.fi/

  5. Olen itsekin laihdutannut 47kg ja yhdyn melkeempä joka lauseeseen kirjoituksessasi. Ainut asia mikä vähän tuolta pomppaa silmään on nuo esimerkkikalorit mitkä annoit, sillä mielestäni 1000kcal laihduttavallekkin 70kg naiselle on liian vähän. laihdutuskaloreita ei pidä laskea koomakulutus-500kcal vaan kokonaiskulutus-500kcal

    • Hmm, en ajattelut, että ihmiset eivät tajua laskea siihen mukaan muuta kulutusta.. ei aina osaa palata ihan sinne ruohonjuuritasolle enää ajatuksissaan! 😀 Muokkasin lukuja hieman, niin ajatukseni tulee paremmin esille, koska se tuhat kaloria ei ollut todellakaan pointtini. Ajattelin, että se olisi selvää pässinlihaa kaikille. 😀

      Kirjoitetun tekstin haasteet, argh!

  6. mulla tuli suoraan sanottuna itku kun luin tän, sain tästä niin paljon voimaa ja motivaatiota tähän touhuun… Oon vasta 20v ja jo nyt reilusti ylipainoinen, ja aina suojautunut tekosyillä miksen pysty laihtumaan (ja samalla syönyt itseäni vaan isommaksi). Kellään muulla ei oo tähän avainta kun mulla itellä ja se on musta kiinni avaanko tän häkin vai jäänkö tänne kuolemaan. En voi sanoinkuvailla tätä tunnetta. Kiitos.

    • Ah, tää on se koko ydin, että miksi koko tätä blogia kirjoitan. Ihanasti sanottu.

      Kiitos siis itsellesi. <3

  7. hei ihanat noi treenipökät ekassa kuvassa! minkä merkkiset tai mistä oot hommannut?:)

  8. Hyvä kirjoitus, kiitos!!

    Näytät niin superhyvältä offilla 77-kiloisena, että heräsi kysymys, kuinka pitkä olet?

    • Hihi! <3 Kiitos 🙂

      Nippa alle 170cm olen, eli aika keskiverto pituinen olen. Ihan tahallani kerron offillakin painoni, että varsinkin nuoremmat tytöt tajuaisivat, että ei se vaakalukema mitään sano. Nyt kun minulla on lihasta kropassa niin painolukema on vain jotenkin suuntaa-antava enää. Kroppani on nyt 77 kiloisena ihan eri näköinen, kun samoissa luvuissa silloin, kun en vielä näin aktiivisesti harrastanut kuntosalia. 🙂

    • Hienoa vain, että painon kerrot, kun ulkonäössäkään ei todella häpeiltävää löydy! 🙂 Antaa uskoa itsellekin, että paino voi yli 180 cm pitkänä alkaa kahdeksikolla JA peilikuvakin näyttää hyvältä.

  9. Löysin blogisi vasta, joten olen lueskellut taaksepäin nyt. Tämä postaus on ihan loistava ja kolahti itselle jostain syystä todella hyvin. Olen jo pitempään tiedostanut että näitä henkisiä asioista pitää itselle selvittää että painonpudotuksesta tulisi pysyvää, mutta aiemmin se ei ole vain iskostunut päähän kunnolla. Ennenkuin nyt 🙂 Postauksesi kolahti itselle siihen rakoon, että aloin ihan tosissaan miettimään omia motiiveja, niitäkin jotka kuulostaa pinnallisilta ja ei niin mukavilta syiltä.

    Kiitos siis kovasti tästä postauksesta ^^

  10. Hei!
    Jokin ihan hämy linkitys toi minut blogiisi – mistä maailmankaikkeutta kiitän! Upeaa rehellisyyttä ja esimerkkiyttä tuot meille (vielä) palloille. Siirryn faniksesi välittömästi

  11. Tämä sun postauksesi on jo jokusen vuoden vanha, mutta nyt se osui silmiini. Vuoden sisään olen menettänyt kiinnostukseni liikuntaa kohtaan ja ruokailutkin on ihan mitä sattuu. Nyt alkanut oma kroppa ärsyttää ja vaivata, nämä ylimääräiset kumpuset on saatava pois. Tämä sun kirjotus herätti paljon ajatuksia päässä ja vaikka just nyt väsyttää ja ei se salilla käyntikään nappais ollenkaan huomenna, niin silti toisaalta tuolla pääkopassa on ”mä pystyn tähän ”ajatus, eikä edes sen takia että näytän paremmalta kun olen hoikempi vaan koska voin hyvin kaikinpuolin jos saan elopainoa pois. Kiitos sulle siitä 🙂 kyllä mä oikeasti pystyn kun mä vaan haluan tarpeeksi.

    • Kyllä sä oikeesti pystyt. Nyt vaan otat vaikka pienen totaalibreikin ja sen jälkeen mietit, että mikä oikeasti olisi se mieluisin tapa liikkua. Liikunta ja oikeanlainen ravinto tekevät ihmeitä vireystasolle, mutta juuri siksi se itse aloittaminen onkin vaikeaa, jos ei sitä energiaa vielä löydy. Se, mitä teet tänään itsesi eteen, on jo huomenna tehty. <3

    • moi luin sun blogia ja heti mieleen pomppasi kysymyksiä sinulle! olet muuttunut paljon:D itsekkin haluisin laihtua painan tällä hetkellä liikaa lääkärini sanovat että painoa on saatava pois, mutta yksinkertaisesti en saa sitä putoamaan… minulla on hieman liikunnallisia esteitä, mutta olen silti yrittäny laihtua!! tässä siitä ollaan netistä apua lukemassa ja sitten luin sinun blogi postauksesi ja lupasin itselleni että minä voin ainakin yrittää !!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 4
Tykkää jutusta