Tämä olikin vastoinkäyminen?

Mulla on ollut elämässä sen verran isoja vastoinkäymisiä laihtumisen ja painon suhteen, että en tajunnut, että nytkin edessä on vastoinkäyminen, vain lievempi sellainen. Mun dieetti ei ole ottanut onnistuakseen. Noin reilu kuukausi sitten aloitimme dieetin, mutta matkassa on ollut paljon mutkia. Suurimpana on ollut mielenkiinnon lopahtaminen salia kohtaan. Suurin syy siihen varmasti on ennen kesää asennettu ehkäisykapseli. Nyt se on siis otettu pois ja näin ollen ongelmaa on ainakin yritetty ratkaista.

Toinen on kiire. Miten kehtaankin käyttää tätä tekosyynä. Mutta taustalla voimakkaana vaikuttaja on tuo, että ei jaksaisi kiinnostaa. Tällä hetkellä tahtotila ei ole kunnossa.

Kiire on myös ollut vaihtelevaa. Uudessa koulussa aikataulut on pitkään ensin hämärässä ja sitten aikataulut voivat äkillisesti täyttyä. Tulee koulureissuja Helsinkiin, aamun vapaat tunnit täyttyvätkin valokuvaustunnella. Viikonlopuille tulee projekteja. En pysty entiseen malliin miettimään viikkoja etukäteen. Kaltaiselleni maailman ehkä epä-spontaanimmalle ihmiselle tähän on ollut vaikea tottua.

Photo 12.9.2015 19.46.55

Olen hyvin hyvin hyvin introvertti ihminen ja väsyn ihmisistä ja uusista tilanteista. Pidän ihmisistä ja pidän uusista tilanteista. Mutta niiden jälkeen tarvitsen omaa aikaa, jotta akkuni latautuvat. Olen siis ollut viime aikoina hyvin väsynyt. Jatkuva uusien ihmisten ja tilanteiden tulva suorastaan uuvuttaa minut.

Näiden lisäksi kroppa on rempannut. Niskavaivat ovat estäneet treenaamasta niin lujaa kuin pitäisi. Kova treeni pelottaa ja latistaa treenejä. En halua, että treeni kulkee hyvin, mutta kärsin sen jälkeen viikon migreenistä.

Tajusin kuitenkin, että nämä kaikkihan ovat vain hetkellisiä vastoinkäymisiä. En edes osannut ajatella näitä ongelmina ja olen jatkuvasti kehittänyt näihin erilaisia ratkaisuita. Ja yksi positiivisin huomio oli se, että kaiken tämän mielenkiinnottomuuden keskellä hain PT-koulutusputkeen. Ja en edes tajunnut asiaa, ennen kuin aloin sitä oikeasti miettimään. Olen monta kuukautta manannut sitä, että kun kuntosali ei meinaa enää kiinnostaa mutta silti opiskelen itse ni pt:ksi! Ehkä tämä oli myös alitajuntainen keino saada itselleenkin uutta motivaatiota ja tietotaitoa? Ihanaa huomata, kuinka en ole antanut tappio-mielialan vaikuttaa itseeni negatiivisesti vaan tajuan sen, että tämä on vain hetkellinen mielentila. Että pääsen tästä varmasti jos vain teen asioita sen hyväksi. Musta on vihdoin tullut ratkaisukeskeinen ihminen!

Trainer4You-logo

Salilla minua on viime aikoina ahdistanut. En tiedä miksi. Tuntuu, että olen surkea ja kaikki katsovat. Tämä ei ole ollenkaan tyypillistä minulle. Kaikki tämä typerä negistely on kokonaisuudessaan vaikuttanut suoritukseeni ja dieettiini. Tuntuu oikeasti siltä, että ehkäisykapseli laukaisi minulla jonkun sortin jatkuvan ahdistuksen päälle. Ja kun tarpeeksi kauan pysyy omassa surkeudenkuplassaan, voi olla varma, että se uusi elämä ei ala ikinä uudestaan joka maanantaina. Sille ajatusmaailmalle täytyy suuresti tehdä jotain, ennen kuin homma lähtee taas käyntiin. Ensimmäinen tekoni oli nyt siis heittää ehkäisykapselilla vesilintua. Krääk.

Photo 1.10.2015 8.10.31

Sovimme valmentajani kanssa tapaamisen ja puhumme asiat läpi. Nyt isoin juttu on tuo uusi aikataulu. Viime vuonna kalenterissa oli huomattavasti enemmän tilaa kuin nyt. Tämä uusi koulu ja siihen vielä kylkeen pt-koulutusputki, niin kalenteri on ihan oikeasti ihan hiton täynnä. Mutta kuntosalista en luovu. En vaikka nyt ei kiinnostaisi, en vaikka kiire olisi. Nyt täytyy vain keksiä ratkaisuita ja olla luova. Nyt ei saa luovuttaa.

Yksi merkittävä huomio myös on, että ensimmäistä kertaa aloitin dieetin ilman suurta itseninhoa. En vihaa vartaloa, päinvastoin. Kunnioitan ja rakastan vartaloani ja haluan tehdä siitä itselleni parhaan mahdollisen. Kyse on siis pienestä viilauksesta, eikä enää radikaalista muutoksesta. Onko tämä nyt sitten se kuuluisa positiivinen ongelma? En osaa suhtautua laihtumiseen nyt ehkä oikein. Ennen laihduttaminen automaattisesti tarkoitti sitä, että itsensä piti ensin todeta lihavaksi. Miksi laihdutan nyt kun en ole lihava? Nimenomaan. Nyt ei olekkaan kyse laihtumisesta, vaan dieetistä. Kaksi eri asiaa ja silloin asenteenkin tulee muuttua. Nyt dieetataan sen takia, että joskus nykyisen rasvakudoksen tilalle saadaan myöhemmin lihasmassaa, millä puolestaan nostetaan kehon perusaineenvaihdunnan tasoa, jolloin loppupeleissä saan syödä jälleen enemmän, treenata tehokkaammin ja rakastaa treenaamista. Tässä nimenomaan haetaan hyvää oloa ja tämä tehdään kunnioituksesta tätä omaa kroppaa kohtaan. Kummallista. Tähän todella täytyy osata oppia asennoitumaan oikein.

Photo 1.10.2015 18.10.18

<3:lla

Patu

Patu

www.pauliinaolivia.fi

4 vastausta artikkeliin “Tämä olikin vastoinkäyminen?”

  1. Heippa! Oon pitkään lukenut sun blogia ja samaistun moneen asiaan. Painoin ennen reilut 100kg (olen181cm pitkä) , ja sain laihdutettua omin avuin liikunnalla ja ruokarempalla (+alkoholi pois) n. 35kg. Nyttemmin on takas tullut jos jonkin verran kiloja (15kg:/) mutta liityin juuri kuntosalille, että alkais taas motivaatio kasvamaan. Sun blogia lueskellessa tulee melkein joka kerta oma taival painon pudottamisessa ja saan susta kyllä paljon tsemppiä! 🙂 kiitos siitä.
    Toinen asia mikä on tooodella tuttua, ja minkätakia oikeastaan lähdin kirjoittamaan sulle, on noi ehkäsyjutut, ja varsinkin kapseli… :/ mulle aikoinaan laitettiin kapseli, ja eiii ollut hyvä juttu ollenkaan. Lähes koko ajan vuotoa ja iho meni aivan surkeeseen kuntoon koko kehossa. Mut pahinta oli se kuinka se vaikutti omaan päähän! Itseinhoa ja ahdistusta, sitä riitti. Väsymys ja paha mieli oikeastaan koko ajan.. muutaman vuoden sitkuttelin ja sen jälkeen vaihdoin pillereihin. Samat oireet jatkuili niistäkin joten päätin lopettaa nekin. Nyt mennään siis ihan kumilinjalla, mutta tää olo mikä on, on ihan parhautta! Iloisuus, positiivisuus, jaksaminen ja erityisesti itsestä tykkääminen on palautunut. Paras päätös oli jättää ainakin tällä hetkellä pois nuo ehkäsyt ja ehkä joskus kun on lapsi niin aloittaa sitten muun vaihtoehdon.
    Kyllä se vaan niin on että pitää kuunnella itseään ja omaa päätä, kroppaa mikä tuntuu oikeelta, itse en tajunnut sitä heti, mut parempi myöhään kun ei milloinkaan. Kyllä se mieli paranee ajankanssa ja motivaatio palailee! Tsemppiä sulle ja mukavaa syksyä! 🙂
    T. Maria, 24v, kotka

    • Ooo ihanan rohkaisevaa! Oikein odotan, että nuo ylimääräiset hormonit lähevät kropasta ja saan vihdoin olla oma itseni. Jotenkin vaan tiedän ja tunnen sen, että syy löytyy niistä. Niin suuri muutos tapahtui heti kapselin asennuksen jälkeen. Olen varmaan jotenkin erityisen hormoniherkkä, kun vaikutti nuppiin näin paljon! 😀

      Ihana kuulla jos saat musta tsemppiä, se on ihan paras kehu. <3

      Kiitos paljon ja samat sanat sulle! Hiljaa hyvä tulee. 🙂

  2. Osaisitkohan neuvoa minua?
    Minulla on reilusti ylipainoa noin 50 kiloa ja tiedän että minun pitäisi laihduttaa. Minulla ei kuitenkaan ole motivaatiota syödä terveellisesti ja käydä salilla. Kuitenkin minua kaduttaa jaksamattomuuteni ja saamattomuuteni.

    • Miksi koet olevasi saamaton? Tiedätkö, että mitä sinun tulisi tehdä jotta laihtuisit? Onko sinulla mielestäsi tarpeeksi hyvä tukiverkosto laihtumiseen? 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 
Tykkää jutusta