Epäonnistu eteenpäin

Kaikki me olemme joskus mokanneet tai epäonnistuneet jossain. Ja se, miltä se tuntuu ja mitä ajatuksia se meissä herättää, on usein häpeää ja ehkä jopa pelkoa yrittää asiaa uudestaan. Asiaan pitäisi kuitenkin suhtautua eri tavalla. Epäonnistuminen ei ole moka, se on paikka oppia.

Epäonnistuminen on myös paikka olla rehellinen itselleen. Nyt en onnistunut, miksi? Mitä taitoja minun täytyy vielä kehittää, että pääsen ehkä seuraavalla kerralla lähemmäksi tavoitetta. Miksi pelkään yrittää uudestaan? Onko tämä minun juttuni vai pitäisikö kokeilla jotain muuta.

Onko oikeasti oikea ratkaisu lopettaa yrittäminen vai kenties kokeilla muita keinoja?

Jos aina tekee asiat samalla tavalla ja odottaa kuitenkin eri lopputulosta, sitä voi kutsua jopa hulluudeksi. Optimistinen ja sinnikäs ihminen kokeilee erilaisia keinoja kunnes vihdoin saa haluamansa.

Kumman luulet olevan enemmän oikeassa kun ennakoidaan riskejä, optimistin vai pessimistin?

No, pessimisti tietenkin. Mutta, optimisti todennäköisemmin yrittää ja tekee, mahdollisesti epäonnistuu ja yrittää uudelleen. Optimisti toipuu epäonnistumisista paljon nopeammin ja tehokkaammin kuin pessimisti. Pessimisti ei pety -ajattelutapa saattaa jopa lamaannuttaa ja kun se ensimmäinen epäonnistuminen tulee, lyö hän hanskat tiskiin, ”koska niin tiesi ja arvasi tämän”.

Yksi tärkeä aspekti on myös muistaa, että itseään ei saa ottaa liian vakavasti. Kukaan meistä ei ole täydellinen ja kaikki joskus epäonnistuvat. Me emme kukaan ole maailman napa, muuta kuin ehkä itse itsellemme. Kukaan muu ei meidän epäonnistumisiamme ota yhtä raskaasti ja vakavasti kuin me itse. Sen voi miettiä sen kautta, että miten lohduttaisit ystävääsi, joka olisi epäonnistunut vaikka työhaastattelussa? Entä miten samassa tilanteessa puhuisit itsellesi?

Mutta tiedättekö mitä, epäonnistuminen kuuluu elämään.

On vain ehkä hyvin tyypillistä suomalaista kulttuuria, että epäonnistumista ei puhuta. Yrittäjät eivät kerro kaikista niistä unettomista öistä ja epäonnistuneista kokeiluista. Vain huippuhetket ja onnistumiset jaetaan. Laihduttajat kertovat vain sen huippuhetket, eivät sitä kuinka pudotettujen kilojen eteen on itketty ja tuskasteltu, epäonnistuttu ja yritetty uudelleen. Itse ensimmäisen 20 kilon jälkeen painoni pysähtyi kahdeksi vuodeksi. Epäonnistuin viimeisten kilojen pudottamisessa kaksi vuotta, kunnes löysin oikean tavan. Where there is a will there is a way.

Epäonnistumiseen on kaksi suhtautumistapaa, eteenpäin ja taaksepäin.

Mitä on eteenpäin epäonnistuminen?

Se on sitä, että ihminen kokee asian oppimisen hetkenä. Hetkenä kasvaa. Hän on ylpeä, että edes yritti ja keksii uusia keinoja kokeilla asiaa uudestaan. Hän ei häpeä epäonnistumistaan, vaan tietää sen kuuluvan kaavaan. Hän tietää, että epäonnistuminen opettaa hänelle paljon enemmän kuin pelkät onnistumiset.

Miettikää pientä lasta, joka opettelee kävelemään. Luovuttaako lapsi jos ei heti opi miten kävellä? Täysin uusi asia, mitä hän ei ole vielä kokeillut. Ehei, lapsi kaatuu takapuolelleen kerta toisensa jälkeen ja aina uudelleen ja uudelleen nousee ylös ja kokeilee uudestaan kunnes onnistuu. Aikuisena ihminen ei edes mieti kävelemistä, koska se tulee jo itsestään, selkärangasta. Mutta joskus olemme senkin joutuneet opettelemaan ja siinä aluksi useasti epäonnistuneet.

Mitä on epäonnistuminen taaksepäin?

Ihminen lamaantuu, häpeä syö häntä ja hän vannoo, ettei enää yritä. Asiasta tulee mörkö, jota ei enää uskalleta kohdata. Ihminen voi jopa katkeroitua, suhtautuminen on hyvin kyynistä ja pessimististä. Pahimmassa tapauksessa ollaan vihaisia niille, jotka asiassa onnistuivat (mutta monennenko yrityksen jälkeen?). Tilanteessa ei nähdä mitään hyvää, ei ainakaan tilaisuutta oppimiselle. Ihminen käpertyy itseensä ja ottaa epäonnistumisen omaan persoonansa. ”Epäonnistuin, koska olen luuseri”.

Ja kun epäonnistumista ei saisi ottaa liian henkilökohtaisesti. Epäonnistuminen ei johdu siitä, että sinä olisit epäonnistuja tai luuseri. Epäonnistuminen liittyy kokeiluun, yrittämiseen ja tekemiseen. Epäonnistuit, koska teit ehkä jotain väärin. Et, koska sinussa on fundamentalistisesti jotain vikaa.

Missä sinä olet epäonnistunut? Miten suhtauduit asiaan? Oletko yrittänyt uudestaan onnistua samassa asiassa? Mitä teit toisin?

Epäonnistuminen ei ole merkki heikkoudesta, se on merkki siitä, että yritit ja kokeilit. Ja enemmän ainakin itse nostan hattua heille, jotka epäonnistumisista huolimatta jaksavat kerta toisensa jälkeen nousta jälleen ylös ja yrittää uudelleen ja uudelleen. He, ovat niitä todellisia onnistujia. On täysi illuusio, että hurjasti menestyneet ihmiset eivät ole ikinä epäonnistuneet, uskaltaisin väittää, että he ovat todellisuudessa epäonnistuneet keskivertoisesti elämässään paljon useammin kuin muut. Kyse on sinnikkyydestä ja optimistisuudesta sekä kovasta työstä, joka palkitaan.

Universumi vain nyt sattuu rakastumaan sinnikkäisiin sieluihin.

Maanantailaihduttaja?

Jokaisessa meissä varmasti asuu edes pieni maanantailaihduttaja. Toisissa enemmän ja toisissa vähemmän. Aina se alkaa taas maanantaina, laihdutus.

Joskus joku ihminen on liiankin selkeästi maanantailaihduttaja. Aina sama kaava: ensin esimerkiksi somessa huudetaan isoon ääneen, että nyt lähtee, nyt muuttuu, nyt tapahtuu. Nyt, nyt, nyt.

Mutta nyt ei tapahtunut, nyt ei muuttunut. Ei koskaan.

Mikä tässä aina menee pieleen? Miksi tietyt ihmiset uhoavat kerta toisensa jälkeen laihduttavansa, mutta eivät vielä toistaiseksi ole siinä onnistuneet? Mietin ja analysoin muutamaa eri vaihtoehtoa.

  1. Olet liian mukavuudenhaluinen

Tavoitteesi ja käytöksesi eivät kohtaa. Haluat olla ai kunnossa, mutta et jaksa tehdä asian eteen mitään. Haluat muutosta, mutta en oikeasti jaksa nähdä vaivaa muutoksen eteen. Samalla tavalla kuin esimerkiksi syömishäiriöissä on tietynlainen käyttäytymisen kaava. Ensin on hurmiovaihe ja vasta pitkällä myöhemmin häämöttää vaihe, jossa syömishäiriöön sairastuneen ihmisen voi pelastaa. Kun ihminen on hurmiovaiheessa, ei häntä saa muuttumaan. Se elämä ja elämäntapa, joka hänellä nyt on, on vielä liian kiinni hänessä. Kyse on ehkä eniten ihmisen omasta sisäisestä motivaatiosta.

P5160375

2. Et halua myöntää faktoja

Tiedän ihmisiä, jotka yrittävät noudattaa tiettyjä toimimattomia keinoja laihtuakseen ja eivät ole valmiitä myöntämään, että ne eivät toimi. Yleisin näistä on ”soitellen sotaan”. Eli ruokaa syödään minimaalinen määrä, mahdollisesti liikutaan heti alkuun ihan liikaa ja vedetään yksinkertaisesti liian lujaa. Kurvit vedetään suoriksi. Perse edellä puuhun. Mitä näitä nyt on.

Tästä ei seuraa kuin huono olo, väsymys, kiukku ja pohjaton nälkä.

Jos olet vuosikausia yrittänyt laihduttaa tietyllä tavalla ja se ei kertaakaan ole oikeasti pidempi aikaisesti toiminut, miksi ihmeessä vielä hukkaat aikaasi siihen. Kun kerta toisensa jälkeen ammattilaiset hokevat, että laihtumisen kanssa ei ole oikotietä onneen. Miksi hukata aikaansa, tuhota aineenvaihduntansa ja itseluottamuksesta laihtumisen suhteen, kun homman voisi kerralla tehdä myös oikein.

3. Ryvet itsesäälissä

Olen huomannut yhden piirteen. Piirteen, joka minussa itsessänikin oli. Se oli itsesääli ja sitä kautta ruoalla palkitseminen. Tämä tapahtui aika paljon alitajuntaisesti: kehitin ongelmia ja surua, jotta sain palkita itseni rankan päivän jälkeen ruoalla. Tästä tuli hyvin nopeasti kierre. Kun yritin laihtua, vanha tapa palkita itseni ruoalla nosti hyvin nopesti päätään. Ruoka on mitä mainioin tapa hallita tunteitaan: Surettaako? Syö. Ahdistaako? Syö. Juhlan aiheita? Syö. Lista jatkuu ja jatkuu. Aina löytyy hyvä syy syödä ja palkita itsensä ruoalla.

Itsesääli on myös vahvasti negatiivista energiaa. ”En minä osaa, en minä pysty”. Jos jotain olen tähän ikään mennessä oppinut, niin sen, että meidän ajatuksillamme on ihan uskomaton voima. Jos ajattelet, että et pysty johonkin, et luultavasti pystykkään. Mutta jos pystyt muuttamaan ajatusmaailmaasi ja ennen kaikkea asennettasi, avautuu sinulle pian täysin uusi maailma. Tunnista potentiaalisi. Onnistumisen kokemukset ovat omanlaisensa dominoefekti, yhdestä saat lisää itsetuntoa seuraavaan ja niin edelleen. Anna itsellesi mahdollisuus, saatat yllättyä. Aina voi luovuttaa, mutta niin voi myös voittaa. Sinä valitset.

P5200479

4. Säästöliekki, tuo laihduttajien ikivihollinen

Aihe, josta olen ollut äärimmäisen kiinnostunut viime aikoina. Säästöliekki on lyhyesti selitettynä sitä, että aineenvaihdunta on tuhottu. Usein laihduttajat tuhoavat aineenvaihduntansa erilaisilla dieeteillä, toisin sanoen liian niukoilla kaloreilla. Säästöliekki on kehon puolustusmekanismi. Keho pelästyy, että nyt kuollaan nälkään ja aineenvaihdunta lakkaa pelittämästä.

Laihduttaminen tässä tilassa on ehkä suurin vikatikki, minkä voi tehdä. Tässä vaiheessa ensisijaisen tärkeätä on saada aineenvaihdunta jälleen pelaamaan. Ja toisissa tapauksissa kyse voi olla jopa vuodesta. Kaloreita tulee nostaa maltillisesti, ei missään tapauksessa enää nipistää. Ja usein niukoilla kaloreilla ja niukoilla hiilareilla eläneelle (varsinkin naiselle) kaloreiden nostaminen on henkisesti äärettömän kova pala. Vaikka se on juuri se, jolla se kroppa saadaan taas kuntoon. Usein paino putoaakin, vaikka kaloreita on nostettu. Miksi? Koska aineenvaihdunta alkaa taas pelittämään.

Liian moni säästöliekillä oleva laihduttaja yrittää juntata kroppaansa tuhannella kalorilla päivässä, ilman minkäänlaisia tuloksia. Ei ihmekkään jos hieman turhauttaa.

5. Sinulla on jokin muu aineenvaihdunnan häiriö tai sairaus

Myös stressi hidastaa tai jopa estää laihtumisen. Jos monista yrityksistä huolimatta et laihdu, kannattaa käydä verikokeissa tarkistamassa mm. kilpirauhasarvot.

6. Sinulla on liian paljon henkistä taakkaa

Onko juuri nyt oikea aika laihduttaa? Vai onko mielelläsi kenties aivan liikaa kaikkea muutakin? Jos elämässäsi on tapahtunut suuria muutoksia, niin surua kuin iloa, voi olla, että juuri nyt laihdutus vain katkaisee kamelin selän. Mitä useammin yrität laihtumista ja epäonnistut siinä, sitä enemmän itseluottamuksesi laihtumisen suhteen katoaa. Anna siis hetken olla, keskity itseesi muuten: käy lenkillä voidaksesi hyvin, älä laihtuaksesi. Ota yhteys psykologiin tai ystäviisi. Puhu läheisillesi, etsi henkistä hyvää oloa. Kaikille tulee vaikeita hetkiä. Sitä paitsi, en tunne yhtään vahvaa ihmistä, jolla olisi helppo tausta. Jos selviät tästä, yksi laihtuminen on aika pientä tämän koettelemuksen rinnalla.

Elämä tuo ja vie, anna sen tehdä niin. <3

 

Mitä ajatuksia tämä teissä herätti? 🙂

PauliinaLogo_800x183 (1)