Kaasoesittely!

Ihanaa, sain mun kaasot tekemään pienet esittelyt itsestään. Kaasoja minulla on siis neljä: Veera, Tuuli, Emma ja Oona. Ensin ajattelin ottaa vain kaksi kaasoa, mutta tajusin, että jos kaasoja on enemmän, vastuu jakaantuu paljon kivemmin. Jos vaikka toinen kaaso tulisi kipeäksi häiden aikaan, ei kaikki jäisi vain yhden kaason varaan. Ja olen saanut suuren kunnian saada lähelleni niin ihania plikkoja, että halusi saada ihanan kaasoringin kasaan. 😀

Veera

Moi, oon Veera Tampereelta ja  Pauliinan kaasoista se pitkä ja tatuoitu naikkonen, jonka vahvuutena on organisointi ja yleisön viihdyttäminen! Tavattiin Patun kanssa ekan kerran noin 10-vuotta sitten yhteisten kavereiden kautta ja me molemmat vietettiin silloin aivan erilaista elämää mitä nyt.  Vuodet vieri ja molemmilla muuttui elämäntavat, jonka johdosta alettiin vaihtaan enemmän kuulumisia. Keväällä 2015 kuitenkin vasta nähtiin toisemme pitkästä aikaa ja siitä meidän ystävyys roihahti kunnolla! 🙂 Upeaa, että saan toimia tän ihanan naisen kaasona ja todistaa tuon parin rakkaustarinaa häiden muodossa <3

salppis

Tuuli

Olen Tuuli, 24-vuotias paljasjalkainen tamperelainen, äikänopeopiskelija
ja Patun kaaso.

Minun ja Pauliinan ystävyys alkoi hieman epämääräisesti ja kasvoi
sielujen sympatiaksi nopeasti. Olemme kaukaisia perhetuttuja pitkän ajan
takaa, mutta ystävyytemme varsinaisesti alkoi siitä, kun stalkkasin
Patun blogia. 😀 Pauliina oli fiksuin ”fitness”bloggari kenet tiesin, ja
taatusti myös kuumin! Nopeasti tuttavuus siirtyi blogikommentoinnin ja
kaupankassa-morjestelun kautta siihen, että löysin itseni Patun sohvalta
mustan pusumonsterin alta (Yelan siis :D). Ensimmäisen live-tapaamisen
jälkeen tuntui jo siltä, että tässä jutussa ja ystävyydessä on sitä
jotain. Sillä tiellä olemme edelleen. ♡ Patun pyytäessä minua kaasokseen
meinasikin itku tulla: olin niin kovin onnellinen että myös Patu tunsi
välillämme olevan jotain erityistä ystävyyttä, vaikka se ei vielä kovin
vanhaa ollutkaan.

Olemme Pauliinan kanssa kovinkin erilaisia luonteiltamme. Patu on
hitaasti lämpiävä introvertti, jolla temperamenttiä on vaikka muille
jakaa. Minä olen helposti ihmisiä lähestyvä ja uusien tuttavuuksien
seurasta nauttiva ekstrovertti, jolla on Pauliinan sanoin ”lehmän
hermot” ja jota ei saa helpolla suuttumaan. Meillä on kuitenkin Patun
kanssa yhteiset elämänarvot ja näkemykset meille tärkeistä asioista, ja
siksi sovimmekin yhteen!
Erilaisuus on rikkaus myös hääsuunnittelussa. Minä koen olevani
vahvimmillani suurissa kokonaisuuksisa: budjetoinnissa,
aikataulutuksessa, seinien pystyssäpitämisessä. Otankin enemmän vastuuta
juuri suurista linjoista ja jätän esimerkiksi koristelut muiden
harteille… 😉

Vuosi aikaa häihin, kiirettä pitää pikkuhiljaa! Kaasonmekko on jo
hankittu, enää täytyy lihottaa itsensä sen mittoihin tai löytää kunnon
kavennusompelija…

Ps. Kuva Snapchatin kuvankaappauksesta minuutteja sen jälkeen, kun Patu
oli minua kaasoksi pyytänyt. 🙂

tmp_19069-Screenshot_2016-08-01-19-03-17-1-1794771484

Emma

Moi, Olen Emma 26-vuotias äiti, vaimo ja ystävä Tampereelta. Aikani kuluu pitkälti meidän kolmekuisen pojan kanssa, mutta koitan minä siinä sivussa pitää hieman blogiakin täällä FF:llä. Blogin merkeissä olen Pauliinankin tavannut ja kovin onnellinen, että olen saanut hänet elämääni. Ihailen Pauliinan määrätietoisuutta ja yritteiliäisyyttä. Kaasona vahvuuteni on ehkä tuore kokemus häiden järjestelystä ja rautaiset hermot, jotka eivät petä pahimmankaan hädän hetkellä 😉

13931529_10154521016663900_1590374339_o

Oona

Mun nimi on Oona ja oon Helsinkiläistynyt tamperelainen.
Pauliinan aka Patun kanssa oon tutustunut joskus yli 10 vuotta sitten silloisen poikaystävän kautta. En nyt yhtään muista kuinka me alettiin yhtäkkiä hengaileen toistemme kanssa, mutta yhteen aikaan oltiin melki päivittäin (tai ainakin todella usein) yhdessä 😃 Sitten meille myös muodostu molempien puolien kavereista yhteinen porukka.
Jossain vaiheessa vähän tiet erkani, eikä enää oltu niin paljon yhteyksissä. Mutta eihän sitä tiikeri raidoistaan pääse, että tässä sitä taas ollaan 😉
Oon niin otettu, että saan olla noin upean naisen kaasona. Ja toi koko paketti Pauliina ja Tuomas, en vaan kestä, ihan täydellinen! Se on oikeesti tosi iso kunnia! Mä en oo ennen ollut ikinä kaasona, joten mulle ei oo ehkä vieläkään täysin selvää mitä kaikkea mulla tulee olla tehtävänä. Mitä nyt hääohjelmia kattellut (Bridezilla ja mitä näitä nyt on haha? ;D). Luultavasti en mitään puheita tuu pitään, että enemmän mulla on sitten sitä esteettistä silmää, sekä multa saa henkistä tukea ja tykkään puuhastella kaikenlaista esim. koristelu ja suunnittelu. Mutta täysin sydämin oon mukana, ja annan kyllä kaikkeni tälle ihanalle morsiamme <3

13989498_10154372227672698_1242241740_n

Nyt kun tätä esittelyä kokosin, tajusin mikä heitä kaikkia yhdistää: hyvät hermot ja rauhallisuus. Piirre, joka minulta itseltäni uupuu aikalailla. 😀 Kaikki tykkäävät myös kirjoittaa. Kaikki mimmit ovat hyväsydämisiä, hyvät elämänarvot omaavia kullannuppuja. <3

Veeralla on blogi Mindblowng. Veera kirjoittelee blogissaan niin työhön liittyvistä asioista kuin itsestään. Veera on rautainen HR-ammattilainen ja hänen intohimonsa löytyy työntekijöiden koutsaamisesta. Veera onkin myös mind coach-valkku. Veera on yksi hauskimmista ihmisistä, jonka tiedän. Huumori oli ehkä yksi isoin asia, mikä yhdisti meidät heti. Ihan mieletön mimmi! Veera on minulle sellainen oma henkilökohtainen idoli, rohkea ja oma-aloitteinen. Minua harmittaa, että Veera on kaltaiseni introvertti ja kaipaa paljon omaa aikaa, sillä voisin olla Veeran kanssa vaikka 24/7 ja vaan kuunnella hänen juttujaan. 😀

Moni varmaan huomasi myös Emman, joka bloggaa myös täällä Fitfashionilla. Emman blogi on 100 yötä kesää, äärimmäisen suosittu mammablogi, missä Emma kertoo rehellisesti vauva-arjesta. Emma ilmoitti meidän bloggareiden facebook-ryhmässä muuttavansa tampereelle ja kaipaavansa lenkkiseuraa. Jo ensimmäinen tapaaminen oli kuin olisimme tunteneet toisemme aina. Rakastan Emman kaltaisia puheliaita ja reippaita ihmisiä. Emma on todella kiltti rehti ystävä ja hänen kanssaan saa olla juuri sitä mitä on. Olemme Emman kanssa usein hyvin samoilla aaltopituuksilla.

Tuuli on äidinkielenopettaja ja sitä kautta luonnollisestikkin kirjoittaminen on lähellä hänen sydäntään. Välillä itseäni kuumottaa, kun tiedän kuinka ontuvaa tämä oma äidinkieleni on ja tiedän Tuulin lukevan blogiani. Mutta ilmeisesti se ei haitannut, kun kerta blogin kautta ystävystyimme! 😀 Lukijasta kaasoksi, aika siistiä! Toki olemme pyörineet lapsuutemma samoilla ”huudeilla” ja sitä kautta tiesin Tuulin jo ennestään. Tuuli on sellainen todellinen ystävä. Hän kyselee vointeja, kuuntelee ja on äärettömän luotettava. Tuuli on reilu eikä tuomitse ketään. Tuuli on todella huomaavainen ja sellainen kaaso, jonka jokainen haluaa itselleen. Vaikka maailma kaatuisi, Tuuliin voi luottaa! <3

Moni saattaa myös tunnistaa Oonan, eli bloggari, tai oikestaan ex-bloggari Ondessan. Oona oli ensimmäisiä suosituimpia bloggareita. Nyt Oona ainakin toistaiseksi ottaa pientä breikkiä bloggaamisesta. Ymmärrän kyllä, varsinkin jos blogia on pitänyt todella monta vuotta, voi siitä tulla hieman pakkopullaa. Ondessaa silti voi edelleen seurata sosiaalisessa mediassa! 😉 Oona on yksi herttaisimmista ihmisistä, jonka tiedän. Oona ei tekisi pahaa kärpäsellekkään. Siksi ehkä samaistun Oonan kanssa, koska molemmista meistä on usein huonot ennakkoluulot ja -käsitykset, mutta olemme oikeasti kivoja ja rentoja. Oona on ystävänä sellainen, johon voi luottaa 110%. Siinä missä aikaisempi kaveriporukkani on erkaantunut vuosien saatossa, olen niin onnellinen, että yhteydenpito Oonaan on pysynyt. Oona muistuttaa luonteeltaan ihan pelottavan paljon myös miestäni! Heillä on todella samanlaiset persoonat, söpöjä hassuttelijoita. 😀

Jos kaikille pitäisi valita omat hästägit ne olisivat:

Veera: #rontti #hr #mindcoah #koiranripulia #intovertti #uratykki #tattoos

Tuuli: #ope #akateeminenhumanisti #mopsi #armas #puglife #gymlife

Emma: #emmamamma #baby #fitmom #ihanaperhe #catlady #blogger

Oona: #kaunotar #makeup #sweetheart #helsinki #vähänviiniä #mäyräkoira #eisiissekaljavaankoira

Kiitos kaikille, että suostuitte mun kaasoiksi! En osaa edes sanoa, kuinka tärkeitä olette mulle ja kiitos kun jaksatte katsella mua! <3

Häät tulossa?

Pakko myöntää, olen kärsinyt hääpaineista. Ja ei, ei mitään turhia pieniä asioita. Tai noh, ei pelkästään niitä. Vaan ihan isoja kysymyksiä, kuten raha ja jaksaminen. Meidän tulisi vuodessa saada isot rahat käärittyä häitä varten. Itselläni budjetti on pitkästi miinuksella personal trainer koulutuksen takia. Ja eipä tässä korkeakouluopiskelijana muutenkaan tuota rahaa saa ainakaan puissa kasvamaan. Budjetti on iso kysymys ja se toisinaan tuottaa aika paljonkin ahdistusta. Ja pakko myöntää, että minua ärsyttää ihan äärettömästi jos sanon asiasta ja minulle todetaan, ”että nooh ei niistä häistä nyt niin hienoja tarvitse tehdä”. Huh huh. Kuka sanoi, että olen tekemässä mitään öljysheikin häitä? En kuitenkaan halua mitään maistraattiin ja siitä tammelan torille mustamakkaralle häitä, joten kuluja on luvassa. Ihan vaikka häät olisivat suht tavalliset häät. Pitopalvelu maksaa, juhlapaikka maksaa, valokuvaaja maksaa, ihan kaikki maksaa. Kaikesta voi yrittää tinkiä, mutta jo muutama isoin hankinta on vähintään tonnin per laaki, pitopalvelu jo monta tonnia. Eli se on joko tai, joko tammelan torille mustikselle tai sitten jostain pitää pieraista monta tonnia vuodessa.

P7232007

Toinen asia, mikä ärsyttää tässä vaiheessa on muutenkin neuvot ja asioihin puuttuminen. Yksi asia on koristelu. Minä haluan söpöt ja hienot koristelut juhlapaikalle, mutta pelkään, että en osaa tehdä koristeluista hienoja. Kun sanon, että koristelu stressaa, saan siitäkin saman, että noh turha sitä stressata, ei niitä kukaan kuitenkaan huomioi. Arrrhhggggg. No kyllä saakeli varmaan huomioi jos ne koristeet ovat rumia!! 😀 Se on jo puoliruokaa, jos koristeet ovat kauniit ja neutraalit. Toinen on, että koristelu jakaa mielipiteet muutenkin. Toiset eivät itse haluaisi ollenkaan koristeluita ja toinen jaksaisi näperrellä itse koristeita vaikka yötä-päivää. Ja kun juttu on niin, että nämä ovat minun ja mieheni häät. Ei ritvan, ei sirkkaliisan, ei naapurin penan koiran. Vaan meidän. Ja minä haluan tietynlaisia perkuleen koristeita. Ei minua ihan oikeasti kiinnostaa tietää, että miten sinä koristelisit hääsi. Mene vaikka tiimariin pätemään siitä. Perkele.

Kolmas ahdistuksen aihe on viimeaikainen kova stressi ja koulun sekä töiden aiheuttama kiire. Olisi kiva, että en paisuisi takaisin vanhoihin mittoihini tässä kaiken paineen alla ennen häitä. Mutta milläs ylläpidät dieettiä, kun elämä on yhtä juoksemista.. huoh.

P7232033_01

P7232065

Itse häät eivät siis niinkään aiheuta stressiä, vaan muu elämä aiheuttaa stressiä, mikä aiheuttaa stressiä häihin. Saitteko kiinni? 😀 Haluaisin kuitenkin nauttia hääpäivästä, enkä olla loppuun palanut kanttura. Pystyyn nostettu lehmä joka diapamit naamassa kävelee alttarille kierrätyskeskuksesta ostetulla hääpuvulla. 😀

Huh. Siinä ehkä kiihkeimmät ahdistuksen aiheet. Mutta noin muuten fiilis on jo nyt ehkä ihan hyvä. Ehkä nyt tärkein asia oli tehdä lista ihmisistä, jotka kutsumme. Ja koska molemmilla on pienet suvut ja rajasimme ystäväpiiriä vain lähimpiin ystäviin, tulee häistämme ihanan pienet. Ja se vaikuttaa kaikkeen, pitopalvelun hintaan jne. Se ehkä hieman vei suurinta ahdistusta pois.

Mietin myös tulevaa kouluvuotta ja uskoisin sen olevan helpompi kuin viime vuosi. Tein ihan listan, että mitä kaikkea viime vuonna oli ja vertasin tulevaan. Nyt jälkeenpäin mietin, että miten en ole tämän enempää hajalla viime vuodesta. Miten ihmeessä jaksoin porskuttaa. En enää ikinä halua kokea yhtä raskasta vuotta kuin mitä viime vuosi oli. Tosin, toi se mukanaan paljon hyvääkin. Ja ehkä suuri stressi sai minut tuotteliaammaksi ja sain kerralla paljon aikaan. Toisaalta olen myös ylpeä itsestäni. Vaikka sanon, että minulla oli rankkaa, ei se tarkoita ettenkö selviäisi. Se, että on rankkaa, ei tarkoita, että minulla olisi surkea elämä. Ihmiset tuntuvat nauttivan siitä, jos jollain ”menee huonosti”. Ja ei, minulla ei todellakaan mene huonosti. Se, että on välillä rankkaa, ei tarkoita, että olisin masentunut. Ei elämä edes aina voi olla helppoa ja kivaa. En kaipaa yhtään lässytyksiä tai ”ole itsellesi armeliaampi” kommentteja. Oli rankkaa ja täts it. Kaikesta selviää ja jos ei selviä niin sitten kuolee.  Ja suuret elämänvaikeudet ovat juuri niitä, jotka kasvattavat meitä ja muovaavat meitä. Tiedän paljon tunteita, joita en halua enää koskaan tuntea. Osan pystyn välttämään ja osan en. En voi valita kuka kuolee läheltäni, en pysty vaikuttamaan suomen taloustilanteeseen ja en saa ihmisiä ymmärtämään itseäni, jos he eivät tahdo minua ymmärtää. Mutta sen mitä voin tehdä, on muuttaa omaa asennettani, omaa suhtautumistani. Ja muistaa sen, että kaikkea ei tarvitse sietää ja katsella.

We all get what we tolerate. – Tony Robbins

Mutta kaikesta huolimatta, en halua siirtää häitä. Ensi vuonna on hyvä kohta pitää häät, koska valmistumisen jälkeen olen kokopäiväisesti yrittäjä ja silloin voi olla hankalaa saada häiden aikaan tarpeeksi vapaata. Nyt voin vielä ensi vuonna pitää koulusta kesälomaa ja yrittää vain elää penniä venyttäen. Mietin, että voisin ensi vuonna aloittaa valmennuksen jo keväällä (kesäkuntoon valmennus, miltä kuulostaa?) ja toki tehdä niin paljon valmennuksia koulun ohella kuin suinkin pystyn.  En halua koulun takia siirtää häitä. Ja sitäpaitsi olen niin valmis mun elämäni seuraavaan lukuun. Oon valmis menemään naimisiin, en malta odottaa, että ensi vuonna valmistun. Odotan ihan innolla sitä, että olen muutaman vuoden päästä kolmekymmentä. En tiedä miksi, mutta jotenkin vaan odotan! 😀 Sitten ei tarvitse enää kokopäiväisesti opiskella, minut otetaan enemmän tosissaan ja saan rauhassa elää omaa elämääni.

P7232071 P7232074

Aihe nyt hieman poukkoili, mutta siis odotan häitä innoissani, tai enemmänkin naimissa olemista. Yritän nyt ottaa ensi kouluvuoden hieman rennommin. Vähemmän palikoita ja keskityn muutamaan asiaan kerrallaan. Yritän säästää joka pennin ja teen töitä niin paljon kuin pystyn. Treenistä en luovu ikinä ja lupaan syödä puhtaasti, että en ainakaan nyt kovasti lihoisi häihin. 😀

 Nyt häihin hommattu

Juhlapaikka

Kirkko (saatiin juuri se aika ja paikka mikä haluttiinkin!)

Kaasoja kosittu 😀

Valokuvaaja

Teema miettitty ja koristeita hankittu ja sommiteltu

Kampaaja varattu

Kakkupaikasta tehty varaus

Vielä puuttuu siis pitopalvelu, joka meidän tulisi varata NYT. Saa suositella hyviä paikkoja Tampereen seudulta. Bändikin pitäisi löytää, joten siihen myös otetaan vastaan suositteluja. Häämekkoa alan katsomaan vasta lähempänä häitä, riippuen mihin suuntaan paino vyöryy, maskeeraajaa kaipailisin myös Tampereen seudulta. Hmm, siinä ehkä nyt tärkeimmät. Loput asioista ovat sitten vasta paljon lähempänä häitä mietittävä, mm. kukat, hää-auto jne.

Ja ei, en ole bridezilla ja jos perkele joku niin väittää, niin litsaria tulee!! 😀