Mikä on sun tavoite?

*Sisältää affiliate-linkkejä

Paljonko kyykkäät? Paljon nousee penkistä?

Kaikki salilla sitkeästi käyvät ovat varmasti kuulleet nuo kysymykset. Itseäni ne eivät haittaa, mutta ajatus niiden taustalla huvittaa. Kuitenkin voima on usein vain voimatreenin tulos. Jos laihduttaa tai kiinteytyy, harvoin sitä tulee samalla maksimeita treenattua. Tai, voima ja maksit kulkevat usein käsi kädessä massakauden kanssa.

Ihmiset keskittyvät todella paljon siihen, että paljonko kukakin nostaa rautaa, vaikka enemmin pitäisi keskittyä oikeaan tekniikkaan, tuntumaan sekä ruokavalioon. Itseään on turha verrata vieressä treenaavaan ihmiseen, koska et tiedä: a) kuinka monta vuotta hän on treenattu/ urheillut b) onko hän dieetillä, massakaudella jne c) miten hän treenaa, eli kutosia, kaseja, supersarjaa jne.

Tärkeintä on kuitenkin se oma tavoite. Mitä sinä haluat? Ja miksi? Pystytkö treenaamaan täysin ilman tavoitetta ja pystyt, niin miksi?

Minulla on aina ollut treenauksessa edes jonkinlainen tavoite. Mutta itse en ole oikeastaan vielä koskaan treeneissä keskittynyt voimaan. Mutta nyt siihen tulee muutos. Olen aina tykännyt tehdä perus massaliikkeitä kuten kyykkyä, mavea ja penkkiä. Kuitenkin dieetillä nämä isot perusliikeet ovat helposti jääneet ainakin loppuajasta pois. Tilalle on tullut syke korkealla vedettyä supersarjaa tai muuta nopeatempoista treeniä. En vielä oikein koskaan ole saanut tilaisuutta treenata ihan puhdasta voimaa.

Mutta. Nyt. Kun en itse oikein vielä tiedä, että mikä on tällä hetkellä tavoitteeni. Muuta kuin saada mieli ja kroppa yleisesti kuntoon. En ihan vielä halua aloittaa dieettiä, koska pelkään, että tässä kohtaa se vain pistäisi kropan vain sekaisin. Ja vasta nyt olen vihdoin saanut henkisiä ja fyysisiä voimia takaisin ihan perus arjen kanssa jaksamiseen, niin en viitsi ottaa riskiä ja vetää itseäni piippuun tiukalla dieetillä. Mieli kuitenkin janoaisi dieettiä ihan hirveästi.

Viime vuosien stressi näkyy jo kehossani, mutta tiedän, että sen saa suhteellisen helpolla pois. Viisi tai kymmenen kiloa pois ja se olisi siinä.. toinen on ottaa vain muutama kilo pois, jonka jälkeen keskittyy maltillisesti lisäämaan ruokaa ja treenien tehoa.

Noh, kuten huomaa, en osaa täysin vielä päättää, että mitä juuri nyt tavoittelen. Joten tällä hetkellä tavoitteeni on ainakin saada voimaa. Siitä hyödyn myös dieetillä, kun jaksan silloin paremmin treenejä. Myös aerobinen kunto on jotain, mikä minun tulisi ottaa remonttiin jossain kohtaa ihan kunnolla.

Viihdyn tällä hetkellä kehossani hyvin, mutta olen kuitenkin terveellä tavalla hyvin itsekriittinen. Vielä on se ultimaattinen unelmakroppa saavuttamatta ja minä vielä saan sen, meni siihen vuosi tai kymmenen. Mutta nyt totta kai tiedostan, että henkinen hyvinvointi ja jaksaminen on listalla ensimmäisenä.

Mikä on sinun tavoitteesi tällä hetkellä?

Ja hei, olethan tutustunut fitfashionilla pyörivään #ilokiertoon -haasteeseen?

Paita *TÄÄLTÄ / Vyö *TÄÄLTÄ

Suru, arki ja liikunta

Sisältää affiliate-linkkejä

On sanomattakin selvää, että arjessani kulkee nyt mukana suuri surupilvi. Päivät lipuvat eteenpäin, toiset parempia kuin toiset. Välillä kyyneleet kirpoavat silmiin salaa kun kukaan ei näe ja toisina päivinä osaan taas järkeillä kaiken ja voin yllättävänkin hyvin. Olen käynyt läpi myös erilaisia vihan tunteita, mutta niiltä haluaisin kuitenkin välttyä suurimmalta osin. Siksi toleranssini millekkään turhalle negatiivisuudelle tai sellaiselle on tällä hetkellä hyvin matala. Haluan vaan voida hyvin ja olla iloinen niistä pienimmistäkin asioista. En jaksa yhtään ylimääräistä huonon fiiliksen aiheuttajaa.

Eniten mielessäni on kuitenkin ollut isä. Muuten osaan jo katsoa tulevaisuuteen ja ilakoida kaikesta kivasta tulevasta. Olen ollut hyvin spontaanillakin tuulella, käynyt ulkona, treffeillä tms. 🙂

Onneksi elämä on antanut lahjaksi edes henkisen vahvuuden. Pahinta kuitenkin vahvuudessa on se, että moni ei huomaa, että sinuun sattuu ja olet väsynyt.

Olen kuitenkin päättänyt, että pidän edelleen kiinni terveellisistä elämäntavoista suurimman osan ajasta. Käyn salilla ja syön terveellisesti. Suru – mikä ihana tekosyy ruokavaliosta lipsumiselle. Mutta tiedän kokemuksesta, että liika lipsuminen vain lisää pahaa oloa. Ja se, mitä se oikeasti on, on tunteiden kieltämistä. On paha olo, niin haetaan hyvää oloa ruoasta. Ja kun se ei ole pitkällä tähtäimellä kovin kannattavaa. Ihminen usein miettii valintojaan hyvin lyhytnäköisesti. Ja terveytensä kanssa kikkailu tai epäterveelliset elämäntavat eivät millään tavalla edesauta suremista.

En syö minkään tietyn ruokavalion mukaan ja salille en ota treeniohjelmaa mukaan. Teen kaiken kuitenkin hyvin fiilispohjalta. Meni kuitenkin muutama viikko, että edes sain ruokaa alas tai uskaltauduin salille. Alkuun sain syötyä vain banaaneita ja leipää, eli helppoa ruokaa, höttöä. Nyt ruoka on alkanut onneksi maistua jo paremmin, edelleen on myös paljon ruokia, jotka todella etovat. Ja olen kuitenkin normaalisti hyvin kaikkiruokainen.

Salilla treenaan ihan sen mukaan, että mitkä ovat sen hetkiset energiatasoni ja mikä tuntuu hyvältä. Nyt kovin kova treeni ei ole suotavaa, koska se vain lisää entisestään kehon stressihormoneita. Mutta treeni, liikunta ja kaikki siihen liittyvä on ennen kaikkea kuitenkin nyt hyvästä. Ja nimenomaan stressivapaasti suhtauduttuna. En todellakaan ota nyt paineita mistään, vaan nimenomaan suhtaudun kaikkeen puhtaasti hyvinvoinnin kannalta.

Puuro, mitä ennen rakastin, ei mene nyt millään alas. Olen ottanut vapauden syödä aamuisin leipää. Kunnolla voita ja juustoa päälle. Not so fitness, mutta pääasia, että saan aamulla syötyä. Jos on tilanne, että ruoka ei meinaa maistua, on pääasia, että syö. Oli se sitten mitä tahansa. Muuten ei jaksa kantaa surua ja toisekseen, aineenvaihdunta lyö pian lukkoon.

Muuten olen syönyt keittoja, äidin tekemiä ruokia, salaatteja. Hyvin perusruokaa, perusmääriä. Painoni alkuun laski rajustikkin kadonneiden nesteiden takia, mutta nyt se on jo normalisoitunut. Ja paino ei ole koskaan ollutkaan minulle se juttu. Ihan sama mitä vaaka näyttää, kunhan peilikuva miellyttää. Ja kun tästä aika kuluu ja olen varmasti henkisesti kunnossa, keskityn taas saliin ja puhtaaseen ruokaan täysillä. En edelleenkään stressaten, vaan hyvinvoinnin kannalta. Totta kai haluan myös kohentaa ulkomuotoani, mutta se ei tule missään nimessä olemaan se ykkösprioriteetti.

**

Olettehan käyneet katsomassa Junkyardin ihanan tarjonnan! <3

Itse tilasin sieltä juuri kolme erilaista bomberia, yksi on vielä kokonaan kuvaamatta, joten stay tuned <3

BEST BOMBER *TÄÄLTÄ

OLYMPUS DIGITAL CAMERA
OLYMPUS DIGITAL CAMERA

p1010011_fotor

Junkyardin sivuille pääset *TÄSTÄ