Addiktoituva persoona?

Olen vuosia pyöritellyt ajatuksia addiktioista. Monella on edes jonkinlaisia tai jonkinasteisia addiktioita, hyviä ja huonoja. Itse olen helposti addiktoituva persoona. Onneksi olen saanut hyvän kasvatuksen ja moraalikäsityksen kotoa sekä aina liikkunut suurinpiirtein hyvissä piireissä, että addiktioni eivät ole kohdistuneet liikaa huonoihin asioihin. Itselläni addiktioina on ollut pääasiassa ruoka. Myös nuorena oli hetki, jolloin alkoholinkäyttöni oli suhteellisen kohtuutonta. Tupakkaa poltin säännöllisen epäsäännööllisesti noin kymmenen vuotta. Sittemmin olen vaihtanut addiktioni parempiin, kuten liikunta ja työ. Pyrin kuitenkin välttämään, että mistään tulisi pakkopullaa tai suorittamista. Addiktio voi olla hyväkin asia, jotain sellasta, mistä saat hyvää oloa ja kehityt ihmisenä. Minulle kuntosali on tällä hetkellä aivan ehdoton henkireikä. Ja rakastan sitä, että olen saanut oman juttuni ns. takaisin. Tämä on minun juttuni, vain minun. Kukaan ei neuvo, vähättele tai ohjeista. Olen toki miettinyt valmentajan ottamista, mutta mietin ensin tarkoin, että minkälaisen. Hyväkin valmentaja voi olla huono, jos henkilökemiat eivät kohtaa. Itselläni on aina ollut miesvalmentaja ja jatkossakin haluan miesvalmentajan. Olen itse saanut paljon inspiraatiota omaan valmennustyyliini juuri heiltä. Toki, pistän twistiin oman empaattisuuteni. Koen, että naisvalmentaja ei voi olla nais-asiakkaalle liian suorasanainen. Itse kestin vaikka ja mitä omilta valmeltajiltani. Välillä harmittaa, että en voi olla yhtä suorasanainen kuin mies, koska joskus tilanne vain vaatisi sitä, mutta olen huomannut sen aiheuttavan turhaa kismaa.

Treenaan salilla tällä hetkellä viisi kertaa viikossa. Olen aina rakastanut isoja massaliikkeitä ja niitä suosin nytkin. Viimeksi pari vuotta sitten olen ollut näin rakastunut treenaamiseen. Oman elämän stressi ja tilanteen ovat syöneet liikunnaniloa, mutta nyt olen saanut intohimoni takaisin.

Työ on toinen addiktioni. Haluan kehittyä ja haluan tehdä töitä itselleni. Olen valmis uhraamaan tunteja siihen, että saan itse päättää asioista. Työ on toki myös kärsinyt siinä missä treenikin, mutta olen siihen saamassa takaisin samanlaista intohimoa. Olen energiavarojeni kanssa käynyt pohjalla, mutta nousemassa takaisin ylös. Toki vielä seuraavat puoli vuotta myös koulu vie aikaani ja energiaani, mutta teen opinnäytetyön omaan yritykseeni. Haluan parantaa verkkovalmennuksiani ja työni koskee niiden tuotteistamista. On ihanaa, että opinnäytetyöhön käytetty aika menee oikeasti hyötykäyttöön. Yksityisyrittäjänä aika, jonka käytän yritykseni kehittämiseen ja markkinointiin ei suoanaisesti tuo minulle rahaa. Tai, että niiltä tunneilta en saa palkkaa. Siksi on hienoa saada kaksi kärpästä yhdellä iskulla.

Onko addiktio aina huono asia?

Mielestäni ei niin kauan kuin se tuo sinulle enemmän iloa kuin surua. Väitän, että suurimmalle osalle erittäin menestyneistä ihmisistä heidän kiinnostuksen kohteensa on heille addiktio, oli sitten kyseessä huippu-urheilija tai vaikkapa yrittäjä. Uskon itse, että jos oikeasti haluaa menestyä ja kehittyä jossain asiassa, sen pitää jollain tapaa olla tietynlainen pakkomielle. Elät ja hengität sitä asiaa, mihin uskot. Kun minä innostuin tästä fitneksestä ja muusta, muistan, että silloin minulla meni kaikki todella yli. Mutta sieltä on tultu takaisinpäin ja löydetty tasapaino. Mutta jos olisin jatkanut hommaa yhtä intensiivisesti, olisin varmasti kisannut ja päässyt fysiikassani myös pidemmälle. Kaikki on siis kyse omista tavoitteista ja siitä, että kuinka paljon on valmis pistämään asiaan aikaa ja energiaa. Itse olen siis hyvin omistautuva ihminen asioille, jotka koen intohimokseni. Siksi minun on välillä hyvin vaikea käsittää jos joku ei sitoudu asioihin, joihin on luvannut sitoutuvansa. On välillä vaikea ymmärtää, että kaikilla ei ole samaa intohimoa, paloa ja pakkomiellettä kehittyä. Kuulostaa ehkä ankaralta ja itsekkäältä, mutta niin se vain  on. Uskon vakaasti, että jos haluaa kehittyä, sitä myös kehittyy. Kaikki on kiinni siitä, kuinka paljon on oikeasti valmis tekemään töitä asioiden eteen. Jos elät ja hengität jotain asiaa, kehityt siinä varmasti. Mutta jos et ole valmis pistämään tikkua ristiin, on turha odottaa tuloksia ja muutosta.

Uskon, että addiktioista pääsee eroon ns. päälleliimaamalla päälle toisen, vahvemman addiktion. En välttämättä usko, että additoituva ihminen pääsee koskaan täysin eroon taipumuksestaan addiktoitua, ellei sitten todella saa avattua tunnelukkojansa. On siis vain oltava erityisen tarkka siitä, että mihin asioihin addiktoituu. Itselleni se oli ruoka, niin kauan kun tajusin, että se ei tuo minulle sitä mitä haluan. Nyt en enää millään vaihtaisi addiktiotani ruokaan. Olen aivan liian fokusoitunut muihin tavoitteisiin. Kaikki on kiinni sisäisestä palostasi, sitä mitä oikeasti haluat. Se, on se, joka sinua motivoi. Minulta aina kysytään, että mistä löytää motivaatio ja se löytyy nimenomaan asioista, jotka oikeasti haluat itsellesi. Motivaatio ei tule ulkoapäin, ei valmentajalta, ei keneltäkään muulta. Se tulee sinusta itsestäni, siitä mitkä sinä oikeasti koet niin tärkeäksi, että olet valmis tekemään töitä niiden asioiden eteen. Ei riitä, että haluat vain jotain asiaa, vaan sinun täytyy olla myös valmis tekemään töitä. Tavoite ilman töitä on vain unelma. Jokainen osaa unelmoida, mutta harva on valmis tekemään tarvittavan työ. Se, mitä oikeasti haluat, näkyy tekemisessäsi. Ei riitä, että haluat laihtua jos tekemisesi rajoittuu sohvan ja jääkaapin välille. Tai, jos teet mieluummin töitä kuin menet salille. Kaikki se kyse asioiden priorisoimisesta. Ja ihminen laittaa ykkössijalle sen asian, josta hän saa eniten irti.

Monikaan ihmisistä ei pidä työnteosta, mutta siitä saatu palkka riittää motivoimaan heräämään joka maanantai kuudelta. Tekisitkö saman ilman palkkaa? Mieti siis muissakin asioissa, että mikä sinua siinä oikeasti motivoi, se saa sinut menemään mukavuusalueen ulkopuolelle.

Avain menestymiseen onkin siinä, että sinun pitää keskittyä enemmän itse tekemiseen kuin vain asiasta haaveilemiseen.

Mitä sinä olet mieltä, onko olemassa hyviä addiktioita? Ovatko huippu-urheilijat mielestäni addiktoituneita lajiinsa? Oletko helposti addiktoituva persoona? 

Tässä aikaisempi kirjoitukseni addiktiosta, klik. 

9 tapaa, jotka kaikkien tulisi osata ennen kuin täyttävät 30

Parikymppisenä elämä on uuden opettelua ja uusien asioiden kokemista. Sitä selvitetää, että kuka oikein on ja mitä elämältään haluaa. Tehdään mieluiten sellaisia asioita, jotka tekevät onnelliseksi. Ne tavat, jotka parikymppisenä opetellaan ovat aikuisiän perusta. Positiivisilla saavutuksilla on valtavan suuri voima itsetuntoon ja siihen, että miten suhtautuu esimerkiksi menestykseen ja menestymiseen.

Muutama tapa olisi kuitenkin hyvä oppia, jotta elämässään saisi menestystä. Tässä on lista niistä.

1. Opi joka virheestä

Asioita tulisi prosessoida, miettiä ja kyseenalaistaa. Omaa ja muiden käytöstä tulisi oppia miettimään ja tulkitsemaan. Elämä hajottaa ja opettaa. Elämä ei ole aina epäreilua. Opi joka virheliikkeestä ja kipukohdasta. Jokainen ihminen tekee virheitä, se on varmaa. On kuitenkin täysin eri asia alkaa pelkäämään virheitä tai katkeroitua niistä, kuin että oikeasti ottaa ne opettavaisina elämänkokemuksina. You know better, you do better.

IMG_5035

2.  Ota tarkkaan mietittyjä riskejä

Tähtää oikeasti kohti niitä unelmiasi! Matkusta! Vaihda työpaikkaa! Opiskele juuri sitä mitä haluat, äläkä esimerkiksi sitä mitä vanhempasi odottavat sinun opiskelevan. Mieti ja toimi. Nyt.

3. Jatka oppimista

Älä ikinä tee sitä virhettä, että kuvittelet olevasi valmis. Kukaan ei voi olla täydellinen kaikessa. Opi ja opettele. Ole tiedonjanoinen.

4.  Ympyröi itsesi ihmisillä, jotka tekevät sinusta paremman

”Seura tekee kaltaisekseen”, on varmasti tuttu käsite kaikille. Jos vietät aikaasi kunnianhimoisten ihmiten seurassa ja sellaisten ihmisten, jotka tukevat sinua ja haaveitasi, menestymisesi on paremmin taattu. Ihmiset yrittävät usein joko laskea sinua omalle tasolleen tai sitä itse yrittää päästä ihailemiensa ihmisten tasolle. Jos joku ihminen tekee sinusta paremman, älä päästä hänestä irti. Tunne ja tiedä oma arvosi. Olet hyvien ihmisten arvoinen. Älä anna kenenkään kohdella sinua kuin roskaa ja päästä irti myrkyllisistä ihmissuhteista.

IMG_4703

5.  Verkostoidu ja luo tärkeitä ura-suhteita

Rakenna uraasi ja pyri pääsemään elämässä eteenpäin. Suhde jonka luot hyvällä ammattitaidolla tänään, saattaa hyödyttää sinua vaikkapa viiden vuoden päästä, you never know. Joten, ole ystävällinen ja pidä suhteista hyvää huolta.

6. Säästä rahaa ja panosta tulevaisuuteen

Onhan se kivaa shoppailla tili tyhjäksi ja kekkaloida baarissa joka viikonloppu. Mutta kyllä siihenkin onneksi kyllästyy. Aikuisuus on valitettavasti sitä, että pitäisi jo pikkuhiljaa oppia ottamaan taloudellista vastuuta. Tietää rahan arvo, eikä marista vanhemmiltansa enää rahaa. Buu.

IMG_20150610_083809

7. Pidä terveydestäsi huolta

Nuorena ehkä voi elää ihan miten sattuu, mutta jossain kohtaa se kuminauha vain katkeaa ja siitä terveydestä on alettava pitämään hyvää huolta. Puhdas ruoka, liikunta ja hyvät yöunet tulevat olemaan iän myötä kullanarvoisia asioita.

IMG_4427

8. Rakasta sitä mitä teet

Työpaikka jossa et viihdy tai parisuhde, jossa et rakasta.. miksi tuhlata elämäänsä sellaisiin! Tee kovasti töitä sen eteen, että saat tehdä juuri sitä mitä rakastat. Kaikki muu on vain pahasta sinulle ja (mielen)terveydellesi.

9. Älä anna työn vallata elämääsi

Parikymppisenä kun tekee lujasti töitä, että pääsee kohti tavoitteitaan ja unelmiaan, oppii helposti sen tavan, että unohtaa henkilökohtaisen elämänsä. Onhan se ymmärrettävää, että kun palo on suuri, ei halua jarrutella. Jossain kohtaa kuitenkin tulisi edes hieman himmata, ettei pala ihan loppuun.

Elämä on suurimmaksi osaksi töitä ja mielekäs työ on kivaa, mutta on erittäin tärkeää myös muistaa se oma henkilökohtainen elämä ja sosiaalisten suhteiden ylläpitäminen. Tämä kohta vaikuttaa myös terveyteesi, joten kts. kohta 7.

IMG_20150530_145208

Love,

 Patu

Lähde: Business Insider UK