Mistä motivaatio laihtumiseen?

*Sisältää mainoslinkkejä

Ehkä yleisin kysymys, joka minulle on esitetty koskien laihtumista on, että mistä löysin motivaation laihtumiseen. Kysymys on sinällään hankala, koska se on hyvin henkilökohtainen ja tapauskohtainen. Se, mikä motivoi toista, ei motivoi toista. Jokaisen tulee löytää se oma juurisyy. Itseäni kuitenkin motivoi yksinkertaisesti halu muuttua. Olin mennyt ääripisteeseen.. sellaiseen tilaan, että en enää millään tavoin viihtynyt itsessäni tai elämässäni. Olin väsynyt, inhosin itseäni ja elämästäni puuttui suunta. Ja yksi päivä vain päätin, päätin, että en halua enää elää niin.

Huomaan, että olen jo hyvin nuoresta ollut hyvin yrittäjähenkinen ihminen. Jos päätän jotain, myös teen sen. Ongelma nuorempana oli, että en kokenut, että olen missään hyvä ja en pysty samoihin asioihin kuin muut. Vaikka todellisuudessa en vain ollut tajunnut tai löytänyt omia vahvuuksiani ja heikkouksiani. Olin joka viikonloppu ulkona ja baareissa, enkä tajunnut, että se söi energiaani aivan älyttömän paljon. Kuvittelin vain olevani jotenkin erityisen laiska. Vaikka todellisuudessa, tarvitsen vain enemmän latautumista kuin monet muut. Tarvitsen omaa aikaa ja paljon unta, jotta voin olla paras mahdollinen itseni ja minulla riittää energiaa itselleni tärkeisiin juttuihin ja mielenkiinnon kohteisiin. Ja se ei ole valuvika, se on vain osa minua ja persoonallisuuttani. Yritin nuorena olla liikaa muiden kaltainen ja se kostautui. Siksi laihtumisen yhteydessä tehty itsetutkiskelu oli ehdottomasti laihtumisen kannalta yksi paras asia. Mitä enemmän opin tuntemaan itseäni, sitä enemmän löysin myös vahvuuksiani ja osasin pelata niiden mukaan. Opin, mikä liikuntamuoto sopi parhaiten itselleni ja miten minun kannattaa syödä, jotta pysyn virkeänä. Huomasin terveellisten elämäntapojen muuttavan vireystasoani ja yleisesti asennettani elämään. Oloni koheni ja tuli suorastaan ajatus siitä, että miten ihmeessä olen ennen edes pystynyt elämään niin huonoilla elintavoilla. Huonot elintavat todellakin voivat aiheuttaa masennusta ja huonoa itsetuntoa. On äärimmäisen tärkeää löytää itselleen parhaat ja sopivimmat terveelliset elämäntavat. Me emme kaikki ole samasta puusta veistettyjä.

Kynähameita *täältä

Minua motivoi totta kai ulkoiset seikat, olinhan nuori, 19-vuotias tyttö. Tai enemmänkin se, että olisin eden ”tavallinen”. Olin lihonut siihen pisteeseen, että oli ihan arkipäivää, että ihmiset huutelivat kadulla ilkeyksiä. Etenkin yöelämässä sai kuulla ihan kamalia asioita. Herkkänä tyttönä menin todella paljon kuoreeni, tulin vihaiseksi ja erakoiduin. En kuitenkaan tehnyt muutosta muiden takia, vaan itseni. Minulla oli aina se ajatus, että en halua elää koko elämääni näin. Jo nyt olen hukannut liian monta vuotta siihen, että olen vain vihannut itseäni. Ja kun tämä on asia, mihin pystyn itse vaikuttamaan. Minä itse pystyn muuttamaan itseni. Kukaan muu ei sitä puolestani tee. Minulla on valta muuttaa tästä päivästä lähtien elämäni ja se, että miten suhtaudun itseeni. En yksinkertaisesti enää halunnut elää niin. Ja siitä lähti päättäväisyys. Siitä lähti asenne. Siitä lähti palo, motivaatio, tekeminen, tutkiminen. Tutkin laihtumiseen liittyviä asioita, opiskelin asioita, tein virheitä, tein onnistumisia. Ja mikä on se, mikä tuo itseluottamusta? Onnistumiset. Ja mistä saat onnistumisia? Siitä, että teet jotain mitä et ole vielä ennen tehnyt. Kokeilet ja otat riskin, menet epämukavuusalueelle ja yrität.

Ja niin, niin minä muutuin, koska päätin. Päätin, että ansaitsen parempaa.

Somet: insta pauliina_olivia / snap pauliina.kranta

Kun motivaatio hiipuu

Sisältää affiliate-linkin

Hyvin usein ihmisen motivaatiolle käy sama ainainen draaman kaari: alussa ollaan superinnostuneita, innostusta jatkuu ehkä muutama viikko ja sitten motivaatio alkaa hiipua.

Miksi näin käy?

Yleisin syy ilman valmentajaa laihduttaville on se, että tehdän liian paljon ja liikaa. Syödään liian vähän ja liikutaan liikaa. Lähdetään liian vauhdikkaasti liikkeelle. Nälkä ja väsymys vievät ennen pitkää voiton.

Valmentajan kanssa treenaaville voi tapahtua herääminen todellisuuteen – ei tämä ollutkaan niin kivaa kuin kuvittelin. Jotkut saattavat ottaa valmentajan vain ulkoistaakseen laihtumisensa. Mutta kun edelleen itse varsinainen työ jää ihmiselle itselleen. Valmentajalta odotetaan mieletönsä tsemppausta ja lähestulkoon maagisia taitoja motivaation ylläpitämiseen. Mutta ilman aitoa sisäistä motivaatiota, mikään ulkoinen tekijä tai ulkoinen motivaattori ei auta. Valmentaja voi yrittää elvyttää motivaatiota, mutta ei pysty aikaansaamaan sitä asiakkaan puolesta.

P6221426Vaatteet: *Jynkyard 

Usein muutaman viikon kohdalla romantisoitu käsitys laihtumisesta ja valmennuksesta on hälvennyt. Kun muutoksesta unelmoi, sitä kuvittelee itsensä helkkarin hyvän näköisenä ja romantisoi ajatuksen treenistä ja ruokavaliosta. Mutta kun todellisuus on kuitenkin, että laihtumien ja muutokset ovat ihan perus arkea. Käyt töissä, käyt salille, teet ruokaa, näet kavereita. Taustalla ei soi jatkuvasti hieno motivaatiomusiikki ja muutoksia ei tule heti. Se on arkea ja toisaalta kovaa työtä, joka asiakkaan täytyy itse tehdä.

Pahin motivaation tappaja on se, että jos alusta asti tekee kaiken vähän sinne päin, näkyy se myös tuloksissa. Ja jos tuloksia ei tule, motivaatio kärsii. Se mikä ylläpitää motivaatiota ovat tulokset. Ja kun tuloksia tulee ja motivaatio pysyy sitä kautta elossa, tulee kaikesta tästä tapa ja sitä kautta elämäntapa. Jos heti tulee lipsumisia, on itseään myöhemminki vaikea estää ja. Lipsuminen kasvaa ja motivaatio kärsii kerta kerralta enemmän. Etsitään tekosyitä ja syitä sille, miksi esim. ruokavaliota ei jaksa tai kannata ylläpitää. Pahimmassa tapauksessa syyt laitetaan valmentajan niskaan. Se on defenssi, jossa ei uskalleta katsoa tilannetta sellaisena kuin se on.

P6070914Valmentajan työ ennen kaikkea henkistä. Valmennettaville täytyy osata antaa henkistä tukea. ”Kirjaviisaus” on vain pieni osa ammattia. 

Kolmas syy on se, että arki todella iskee vasten kasvoja. Tulee stressiä, sydänsuruja, huonosti nukuttuja öitä. Sitä oikeaa elämää oikeine huolineen. Usein silloin vanhat tavat nousevat esiin, stressiä yritetään helpottaa syömällä ja sydänsuruihin mukamas automaattisesti kuuluu jäätelö. Juuri tämä on se mihin kulminoituu se, miksi ihmiset eivät aikaansaa muutosta. Ne vanhat tavat on muutettava. Syöminen on maailman nopein tapa yrittää hallita tunteitaan, mutta samalla maailman petollisin. Tärkeintä olisi oppia hallitsemaan tunteensa ja etsimään erilaisia keinoja selvitä tunnemyrskyistä. Mitä ihan oikeasti se jäätelö tai suklaa auttaa? Se ehkä hetkellisesti nostaa verensokerisi ja tuottaa mukamas hyvänolon tunnetta, mutta pian verensokerit taas laskevat, mukaan tulee morkkis ja olo on taas paska. Syöminen on todellakin äärettömän huono tapa yrittää hallita tunteitaan. Se ehkä tuntuu siltä, että se olisi helppo ja nopea keino, mutta se on ihan kaikkea muuta. Tunnesyömisellä tekee itselleen ikävän kierteen, jossa syödään aina, kun vähänkin tuntuu pahalta. Joskus se saattaa mennä jopa niin pitkälle, että jopa keksitään aiheita, josta mielensä on taas pahoittanut, jotta vaan saisi taas syödä. Itse tein juurikin tuota. Synkistelin tahallani, jotta vain sain taas syyn sääliä itseäni ja syödä. Se oli ehkä epäterveellisin tapa mitä minulla on ikinä ollut.

Ihmisen syyt repsahtaa ovat usein kaikkea muuta kuin yksiselitteisesti herkkuhimoja. Toinen syö suruunsa ja toiselle on sosiaalisesti vaikea irtautua alkoholia kittaavista ystävistään. Motivaatio muutokseen täytyy olla suuri ja henkilökohtaisesti merkittävä, että muutokseen pystyy. Valmentaja ei voi keneltäkään varsinaisesti kieltää mitään. Usein jos kovasti käy jotain asiakkaalta kieltämään, voitte vain kuvitella, mitä se asiakas tekee valmennuksen jälkeen ja miksi kaikki kilot tulivatkin ropinalla takaisin.

Kerro kommenttiboksiin yksi syy, miksi pusket eteenpäin tällä(kin) viikolla? 🙂