Slutshaming

*Sisältää affiliate-linkkejä

Huomaan, että nyt kun olen sinkku, saan välillä naisilta tietynlaisia kommentteja. Olen esimerkiksi aina laittanut kuvia, missä saatan olla urheiluliivit ja urheilupökät päällä. Mutta nyt suhtautuminen kuviin on erilaista. Haen niillä huomiota, herutan, haluan miesten huomiota. Siinä missä ennen ehkä osattiin ajatella, että esittelen salin tuloksia, olen vain mielissäni itsestäni tai motivoin muita.. tai ihan, että se on kuva muiden joukossa. Nyt se ajatus on selkeästi osan kohdalla muuttunut, nyt teen sitä vain miesten huomion takia.

Edelleenkin 98% kaikista seuraajistani on naisia. Ja olen aina pistänyt someen tietynlaisia kuvia. Ja tiedättekö, se on minun oikeuteni. Tiedostan, että en todellakaan ole somen vähäpukeisin nainen, mutta en toki postaa kuvia pelkästä nätistä hymystäni. Mutta kuten jo sanoin, se on täysi oikeuteni eikä kenelläkään ole oikeutta tuomita minua. En ole huora, en heruttaja. Nautin omasta ulkomuodostani, en hae huomiota. Totta kai tykkäykset tuntuvat hyvältä, mutta oli siellä yksi tai sata tykkäystä, se ei muuta omaa mielipide itsestäni. Kasvatan brändiä ja some kuuluu siihen vahvasti. Seuraajat merkitsevät minulle paljon, mutta ne eivät merkitse itsetunnolleni mitään. Jos postailisin pelkkää vaniljaa ja kuvia koirastani, tuskin kovin moni jaksaisi seurata minua. Mottoni onkin, että vaniljalla ei kasvateta brändiä. Jos olisin vaniljaa, kukaan teistä ei seuraisi minua tai lukisi, että mitä minulla on nyt sanottavaa. Ja minä itse päätän ne säännöt ja raamit, missä haluan liikkua. jos joku kokee, että en enää ole samanlainen kuin silloin kun seurustelin, niin en voi sille mitään. Harva meistä jää samanlaiseksi, kuin mitä oli eksänsä kanssa. Mutta minä itse päätän mitä ja millainen olen. En voi aina taipua jokaisen seuraajan ja lukijan toiveisiin, silloin hukkaisin itseni. Ja sille en voi yhtään mitään, jos joku pakosta haluaa tulkita minut ja toimeni väärin.

photo-66fotor

Maailma on kova paikka naisille. Ja se on useimmiten me naiset, jotka loppupeleissä kovimpaan ääneen tuomitsemme toisiamme. Jos teet näin, olet liian kiltti ja jos teet näin, olet huora. On vain hyvin pieni tila, jossa olemme ”hyväksyttäviä”.

Ymmärrän sen huolen, että minkä kuvan annamme nuorille tytöille. Ja itse haluan antaa sen kuvan, että nainen voi olla samalla niin fiksu kuin näyttävä. Ne eivät ole toisiaan poissulkevia asioita, eivät todellakaan. Voit olla nätti ja samalla olla hyvin työ- ja koulutusorientoitunut. Jos joku haluaa päättää puolestani, että heruttelen ja huorailen, kertoo se enemmän kommentin kirjoitajan perspektiivistä asioihin. Minulla on täysi oikeus olla kuvissani juuri niin kuin haluan. Yhteiskunta on vain opettanut meidät, että on ok tuomita nainen tietyistä asioista. Mutta todellisuudessa, minkäänlainen kuva ei kerro minusta ihmisenä yhtään mitään.

Naisten odotetaan olevan kuvankauniita, mutta luomuja. Meikkiä saa käyttää, mutta niin, että se ei näy. Huulet pitää olla isot, mutta ei täytetty. Tissit pitää olla, mutta myös luomut, isot, mutta ei roikot. Salilla pitää käydä, mutta ei liikaa. FUUUUUUUUUUUUUUU. Just shut up already!

photo-10_foto8

Kun olin parisuhteessa, en ollut kenellekkään uhka. Mutta huomaan sen heti muuttuneen, kun olen sinkku. Osa naisista suhtautuu minuun nyt hyvin vihamielisesti. Ja se jos mikä, samalla harmittaa ja suoraan sanoen ärsyttää. Miten meidät naiset on aivopesty kilpailemaan keskenämme ulkonäöllä. Miksi kaunis tai hyvännäköinen nainen on toiselle uhka? Onko ihan oikeasti aina kaikki kiinni siitä miesten huomiosta? Jos mies katsoo liikaa toisia naista, eikä omaa rakastaan, se mies kannattaa laittaa vaihtoon. Ja toisaalta, ihminen on visuaalinen olento ja ei voi olettaa, että suhteessa oleva ihminen muuttuu täysin sokeaksi. Miksi me naiset itse laitamme itsemme ihme kilpailutilanteeseen koskien ulkonäköämme?  Jos Annella on isommat tissit kuin Tiinalla, Tiina vihaa Annea. Mutta ei se mitään, koska Anne vihaa Tiinaa, koska Tiinalla ei ole selluliittia. Vihataan hei kaikki vaan suoraan toisiamme, vaikka ilman syytä, pysyy homma selkeämpänä.

Jos me naiset puhaltaisimme enemmän yhteen hiileen, saisimme aikaan uskomattomia asioita. Mutta maailmassa miehet ovat hiljaa ja nauttivat siitä, että emme tee niin, koska silloin miehet olisivat todellakin kusessa. Esitämme tyhmää, että miehet saavat kokea olevansa fiksumpia. Vihaamme naapurin Liisaa, koska se kävi virossa hakemassa uudet tissit. Oh lord. Välillä oma ajatusmaailmani on paljon enemmän miehinen, yksinkertaisempi. Kuka oikeasti jaksaa kalkattaa ihan kaikesta? Antakaa välillä olla. Vetää happea ja lasillinen viiniä.

En ole täällä varastamassa kenenkään miestä. En ole janoamassa vain miesten huomiota. Jos kiinnostun jostain miehestä, haluan sen kyseisen miehen huomiota. Olen hyvin sinut itseni kanssa ja kasvatan brändiä. Jos joku lukee tissikuvani heruttamisena, se on hänen perspektiivinsä asiaan. Ainahan parhaat ajatukset syntyvät tunnetusti oletuksilla ja stereotypioilla?

photo-10_foto9

Mitä jos olen vain terveellä tavalla sinut itseni kanssa. Ja mikä parasta, mitä jos saan laittaa minkälaisen kuvan tahansa ja se ei tarkoita, että makuuhuoneeseeni saa ottaa pian jonotusnumeroita? Jos ei jatkettaisi näitä ikäviä ajatuksia naisista ja naisten seksuaalisuudesta.

Ja tuostakin täytyy olla varovainen mitä sanoo.. sillä nainen, joka on sinut itsensä kanssa.. selkeästi täysmulkku. Jooei. Naisellahan ei kuulu olla miehinen hyvä itsetunto. Naisen tulee olla kiltti ja nöyrä. Aina vähän kesken, #workingprogress. Ei missään maailman nimessä sanoa, että hei, tykkään itsestäni just tälläisena. Aina se onni on siellä viiden kilon päässä. Mutta sitten jos sen saavuttaa, sitä ei saa liikaa hehkuttaa, ei ainakaan paidan ylin nappi auki. Saat olla hyvännäköinen, mutta et saa itse tietää sitä. Jos on onnellinen ja itseensä tyytyväinen, se tunnetusti on toisilta pois. Ollaan sitten saatana kaikki mielestämme lihavia ja pysytään onnettomina.

On minullakin makkaroita ja selluliittia vaikka pienelle kylälle jakaa, mutta en jaksa antaa pilata sen mun koko itsetuntoa. Siksi käyn salilla, siksi syön oikein, että pääsisin niistä vaikka joskus eroon. Mutta mun itsetunto tai hyvä olo ei ole todellakaan niistä kiinni.

Ja vielä se, että vaikka makkariini olisikin jonotusnumerot, se olisi minun päätökseni. Nyt eletään vuotta 2016. Naiset ovat tasan yhtä seksuaalisia olentoja kuin miehet. Ei tuolla kukaan arvostele, että nyt on Matilla yksi nappi vähän liikaa paidasta auki. Me itse jatkamme näitä ikivanhoja ajatusmalleja. Ryhdistäydytään, jooko?

Naisille on ihan jumalattomasti sääntöjä ja odotuksia. Jos nainen hakee korkeampaa virkaa, on hän kylmä, liian urakeskeinen, todennäköisesti huono äiti. Jos nainen on jämäkkä, on hän vaikea ja narttu. Miehille ei samat säännöt päde. Ja tiedättekö, me oikeasti usein me naiset ruokimme vain lisää näitä ajatusmalleja. Se, ehkä mikä nähdään naisten keskeisenä huolenpitona, onkin oikeasti vain näiden ikivanhojen käytösraamien ruokkimista. Olemme tottuneet olemaan niin kilttejä ja korrekteja, että emme muista, että ei meidän ihan oikeasti pidä pakosta elää näiden mallien mukaan. Helkkari, mä en ainakaan aio. Ihan sama kuka mut tuomitsee ja miten. Ja siksi nimenomaan koenkin olevani toisinaan hyvin äijämäinen. En tunne tiettyjä piirteitä itsessäni ”naisen piirteiksi”. Ja se on harmi. Harmi, että koen hyvät piirteet itsessäni miehisiksi, sekin kertoo aika paljon ajatusmalleista, niistä omistanikin.

Mä aion tehdä hyvän uran, mä nautin seksuaalisuudestani, omaan hyvän itsetunnon JA mä osaan ajaa autoa sairaan hyvin. Surullista ajatella, että tämä kaikki olisi mulle sallitumpaa, jos mulla olisi pippeli. Ei se nyt mikään taikasauva kuitenkaan ole.

Maailma ei ihan oikeasti pyöri sen pippelin ympärillä.

#stillnotaskingforit #stopslutshaming

Vaatteet

Verkkatakki *TÄÄLTÄ

Kengät *TÄÄLTÄ

photo-10_foto99

Miten oppia rakastamaan kehoaan?

Sis. mainoslinkkejä

Sain todella lämpimän vastaanoton 65kg vs. 78kg postaukseeni, todella iso kiitos. <3

Hämmästyin tätä, koska en sen enempää edes miettynyt asiaa, kun tekstin julkaisin. Halusin vain tuoda julki sen, että painoa on tullut ensimmäisen dieetin jälkeen, mutta olen paljon tyytyväisempi näin. Itse lukemaa tai sen paljastamista en empinyt hetkeäkään. Tuntui hassulta, että minua sanottiin rohkeaksi. Onko todella noin, että naisen paino on edelleen tabu? Varsinkin jos se ei ole ”raameihin sopiva”. Hitsi, tein siis vahingossa jotain rajoja rikkovaa ja samalla rohkaisin muita. Tässä ollaan nyt niin juuri sen äärellä, että miksi tätä blogia kirjoitan. Jos pystyn omalla esimerkilläni rohkaisemaan muita, niin sen on aivan mielettömän hienoa! Tätä fiilistä ei pysty edes sanoin kuvailemaan.

Jos minun esimerkillä naiset uskaltaisivat olla enemmän sinut itsensä kanssa, niin onhan se nyt mahtavaa. Taisin löytää koko loppuelämäni kutsumuksen; rohkaista naisia olemaan enemmän sinut itsensä kanssa. Kauneus ja seksikkyys ei katso kilomäärää.

Photo 22.3.2016 11.46.48

Miten itse olen oppinut olemaan sinut itseni kanssa?

  1. Syön ja liikun terveellisesti

Vaikka minulla on painoa enemmän kuin bmi:n mukaan pitäisi (27bmi) , ei se tarkoita, että eläisin epäterveellisesti. Liikun lähestulkoon joka päivä ja syön terveellistä perusruokaa. Ruokavalioni on ehkä jopa enemmän fitness, kuin perusruoka. Punnitsen ruokani (ei pakollista tietenkään kaikille), treenaan salilla 4-5x viikossa ja käyn lenkeillä. Kaloreita ei ole liikaa eikä liian vähän. Nautin silloin tällöin herkuista, joskus vähän enemmänkin. Käyn tyttöjen kanssa ulkona ehkä max 2-3x vuodessa, eli alkoholia kulutan todella vähän.

Kun kunnioitan kroppaani kohtelemalla sitä oikein, auttaa se kunnioittamaan kroppaani myös muissa määrin. Uskon vahvasti, että nämä kaksi asiaa kulkevat vahvasti käsi kädessä. Ei minullakaan ole mikään maailman hehkein fiilis jos olen vetänyt viikonloppuna irtokarkkeja kaksin käsin. Ja niin kuitenkin käy toisinaan, toisinaan tulee vedettyä mäsäytysöverit ja sitten taas muistaa, että miksi se ei olekaan niin kivaa.

Muokkaan kroppaani kokoajan pikkuhiljaa salilla. Uskon, että on olemassa sellainen kuin ”liian laiha” ja ”liian lihava”, mutta ei ole olemassa sellaista, kuin liian kiinteä. Ja kiinteytyminen tapahtuu lihaskuntotreenillä ja oikeanlaisella ravinnolla. Tapoja ja tyylejä on monia, itselläni on tällä hetkellä aika armollinen tapa. En jotenkin jaksa enää kituuttaa itseäni ja noudattaa kuukausitolkulla pilkun tarkkaa ruokaohjetta. Toisille se sopii. Minullekkin aina silloin tällöin tiettyina ajanjaksoina. Mutta jos se aiheuttaa todella suurta stressiä ja päänvaivaa, on ihan ok hengähtää ja ottaa rennommin. Useimmilla pieni breikki saattaa jopa tehdä toivotun dropin jummanneeseen painoon. Tärkeintä onkin oppia kohtuus ja se, että rennompi asenne ei tarkoita ahmimista. Jos pienikin vapaus ruokavaliossa johtaa päivittäiseen herkutteluun ja todelliseen ahmimiseen, ei suhtautuminen ruokavalioon ole ihan reilassa. Tai, silloin kannattaa ottaa ehkä erilaiset työkalut ruokavalion suhteen käyttöön. Liika on aina liikaa, oli se sitten liian vähän tai liian paljon.

IMG_7218                  Treenivaatteet 

2. Pukeudun vartaloni mukaisesti

Tämä on myös äärimmäisen tärkeä kohta. Varsinkin meillä naisilla on niin erilaisia vartaloita ja on todella voimauttavaa oppia pukeutumaan vartalon tyyppinsa mukaisesti. Itse joudun monesti hampaat irvessä toteamaan, että uusimmat vaatetrendit eivät vain ole minua varten, vaikka kuinka haluisin uskoa toisin.

Ylipainon jäljiltä minulla on edelleen todella isot pohkeet, joista en itse pidä. Tämä karsii monta asuvaihtoehtoa. Mm. mekoista valitsen aina maksimekon, tai polvimekon kaveriksi mustat sukkahousut. Joustavat farkut ovat ylin ystäväni. Oikeanlaisia rintaliivejä metsästin vuositolkulla. Jos löydän jotain sopivaa ja istuvaa, ostan sen usein heti kaikissa mahdollisissa väreissä. Vihaan shoppailua koska se ei ikinä ole kovin helppoa. Nyt kun olen oppinut tunnistamaan itselleni sopivat vaatteet ja tiedän kokoni, olen tehnyt kaikki shoppailuni netissä. Olen huomannut, että suomen valikoima vaatteiden suhteen ei välttämättä ole se minulle paras.

Minullakin on siis ehdottomasti kropassani kohtia, joista en pidä tai joiden suhteen en ole täysin sinut. Mutta idea onkin siinä, että ei anna niiden hallita. Tuskin kenenkään kroppa on ihan täydellinen. Kuitenkin ihan normaaleita ihmisiä tässä ollaan, eikä mitään fitnessmalleja, jotka voivat käyttää suurimman osan ajastaan treenaamiseen. Jos sinulla on kokopäivä työ, lapsia, muita harrastuksia jne, niin ole nyt hyvä ihminen hieman armollisempi itsellesi. Tärkeintä on, että elämä on hyvässä balansissa ja on suurin piirtein tyytyväinen itseensä ja kaikkeen siinä. Ja uskoisin, että elämässä on tärkeämpiäkin asioita, kuin tuikitäydellinen vartalo. Rakastan ihmisiä, jotka jaksavat haastaa ja kehittää itseään, mutta aina pitää muistaa kuitenkin realiteetit.

Minulla muutenkin oman tyylin löytäminen on auttanut itsetunnossa. Ei enää täyskäännöksiä tyylin suhteen joka kuukausi, vaan se ihan eniten omaa silmää miellyttävin tyyli on vihdoin alkanut selkeytyä. Vaikka en nyt itseäni liian aikuiseksi luokittelisi, mutta ehkä pienimuotoinen henkinen kasvu on auttanut asiaa.

IMG_7025Blazer

3. Puhun itselleni kauniimmin kuin mitä aikaisemmin

Tiedän liian monta varsinkin naispuolista ihmistä, jotka puhuvat itsellensä ihan äärettömän rumasti. Sillä tavalla, että jos sellaisia puhuisi muille, ei varmasti ympärillä olisi pian enää yhtään ystävää. Kun ei se haukkuminen auta yhtään mitään vaan päinvastoin. Itsellensä pitää olla armollinen ja huomata ne hyvät asiat itsessään. Ja ykkössääntöni on, että jos jokin asia todella häiritsee, se pitää muuttaa. Jos painoa on liian paljon, pudota painoa. Jos kroppa ei ole tarpeeksi tikissä, mene salille. Mutta lopettaa sen valittamisen ja itsensä mollaamisen. Se on täysin hukattua energiaa. Jos todella haluaa tehdä muutoksen, pistää sitten asioita haisemaan. Mutta jos ei jaksa nähdä vaivaa muutoksen eteen, hyväksyy sen faktan, että nämä on ne elämän kortit joilla pelataan. On opittava rakastamaan ja kunnioittamaan itseään, koska muuten tämä meidän yksi ja ainoa elämä menee aikalailla hukkaan. Kuka haluaa kiikkustuolissa muistella, että vihasi itseään läpi elämänsä? Haluaisitko viettää aikaa ihmisen kanssa, joka vihaa ja haukkuu sinua? Niinpä.

 

P.S. Juuri kun pääsin kehumasta holittomuudellani, niin lähden tänään pitkästä aikaa tyttöjen kanssa ulos. Auttakaa neitoa hädässä ja vaihtoehto A, B vai C?

File 23.4.2016 11.30.18

Ihanaa viikonloppua kaunokaiset <3