Erityisherkkyys

 

Tutkittuaan ujoina pidettyjä ihmisiä, jotka reagoivat tavallista herkemmin ulkoisiin ärsykkeisiin, psykoterapeutti Elaine Aron nimesi erityisherkän ihmistyypin, highly sensitive person eli HSP. Tutkimustyönsä ja satojen haastattelujen pohjalta Aron osaa neuvoa, kuinka erityisherkät voivat paremmin ymmärtää itseään ja kääntää taipumuksensa eduksi. Erityisherkkä ihminen voi oppia kukoistamaan musertavaltakin tuntuvassa maailmassa.

Mitä on erityisherkkyys?

Erityisherkkyys on synnynnäinen, hermostollinen herkkyys. Noin joka viides suomalaisista on erityisherkkiä. Erityisherkkyys ei ole sairaus tai diagnoosi. Se on puhtaasti synnynnäinen piirre ja on erilainen jokaisella erityisherkällä. Osalla on aistien yliherkkyyttä ja toiset aistivat ympärillä värähtelevä tunnetilat äärimmäisen herkästi. Erityisherkistä kuormittuu ympäristön ärsykkeistä herkemmin kuin ei-erityisherkkä ihminen.

”Herkkyydestä pitää oppia kaikki mahdollinen. Se on este tai tekosyy vain, jos sen antaa olla sitä”, Aron kirjoittaa.

Erityisherkkä ihminen voi olla ujo tai rohkea, sisäänpäin kääntynyt tai hyvin sosiaalinen. Erityisherkkyyteen vaaditaan kuitenkin muutakin kuin hyvä maku- tai kuuloaisti; erityisherkkä aistii usein kaiken ympäristöstään ja analysoi ja tulkitsee sen syvällisesti. Erityisherkällä on hyvin vahva oma sisäinen maailma, jonka kautta tulkitsee todellisuuttaan. Erityisherkkä kiinnittää usein huomiota sellaisiinkin yksityiskohtiin, joita muut eivät huomaa ja nitoo niistä yhteen suurempia kokonaisuuksia. Erityisherkästä voi täten saada esimerkiksi todellisen sydänystävän, sillä hän ottaa sinusta paljon huomioon ja muistaa sinusta ne pienimmätkin asiat.

 

OLYMPUS DIGITAL CAMERA
OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Stressaava ja kuormittava maailma voi toisinaan saada erityisherkän ihmisen tavallista helpommin pois tolaltaan. Erityisherkkä tarvitsee paljon aikaa palautuakseen. Tämä usein mielletään anti-sosiaalisuutena, vaikka todellisuudessa erityisherkkä voi olla hyvinkin ihmisrakas. Kuormittuneet aistit vain kaipaavat lepoa ja paras lääke siihen on oma aika ja hiljaisuus. Erityisherkät ihmiset saattavat myös olla hyvin kipuherkkiä. Myös ahdistusta ja masennusta on havaittu hyvinkin paljon erityisherkkien keskuudessa. Jos aistit pääsevät kuormittumaan liikaa, eivätkä saa lepoa, voi erityisherkkä ihminen ajautua ylivirittyneeseen tilaan. Erityisherkälle on erityisen tärkeää tunnistaa omat voimavaransa ja ottaa rohkeasti oma aikansa kiireisessä nyky-yhteiskunnassa.

Tunne-asiat ovat usein erityisherkän ihmisen erikoisalaa, sillä erityisherkkä usein pystyy lukemaan ihmisiä hyvinkin helposti pintaa syvemmältä. Hän aistii, jos joku on esimerkiksi surullinen, vaikka toinen ihminen ei sitä ulospäin näyttäisikään. Pienet eleet ja asiat eivät jää erityisherkältä huomaamatta. Vaikka kyse ei ole mistään taikuudesta, on usein erityisherkällä hyvä intuitiokyky. Hän lukee ympäristöään ja ihmisiä syvällisesti ja tulkitsee niitä mielessään. Tästä johtuen he helposti vaipuvat omiin ajatuksiinsa ja näin saattavat vaikuttaa ujoilta tai poissaolevilta. Kuitenkin ympärillä tapahtuva maailma on prosessoitava ja aivojen on annettava levätä, ilman virittäviä keskusteluita ja hälyä.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA
OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Opiskelu-ajat ovat yksi helposti raskas ajanjakso erityisherkälle; uudet ihmiset, jatkuvat uudet aiheet ja ympäristöt. Ne kuormittavat erityisherkän, ja erityisherkkä voi helposti ajautua taka-alalle, koska tarvitsee enemmän palautumista. Erityisherkkä oppii kuuntelemalla, ei puhumalla. Kaiken ympärillä tapahtuvan prosessointi ja analysointi syö energiavaroista paljon ja jatkuvasti ”tuntosarvet” pystyssä oleva erityisherkkä voi helposti uupua ja nuupahtaa. Erityisherkkä ei vaadi erityiskohtelua, mutta toisinaan voi saada osakseen kummastelua.

Erityisherkät usein saattavat olla luovia ja taiteellisia ihmisiä. Heidän uskomaton kykynsä nähdä maailma hyvin syvällisesti ja sen kaikissa sävyissä, saa erityisherkän luovuuden kukkimaan. Erityisherkkä usein kokee myös omat tunteensa suuresti, ilo tunnetaan äärimmäisenä ilona ja suru musertavana. Suuret tunteet ovat niin rikkaus kuin raskas taakka erityisherkälle. Erityisherkän hyvä puoli on hänen empaattisuutensa ja kykynsä rakastaa syvästi koko sydämestään. Mutta herkkää sisustaan suojeleva erityisherkkä voi rakentaa myös piinkovan ulkokuoren, jonka sisälle voi olla hyvinkin vaikea päästä. Jos erityisherkän ihmisen luottamuksen joskus rikkoo, on hyvin vaikea, jopa mahdottomuus päästä enää hänen kuorensa alle.

Oi, sanoi siili,
olen tunteellinen siili,
olen hyvä, kiltti, hellä.
Ja kelläpä, kellä
on vastaansanomista?Se vain on surullista,
että piikkikuoren alla
siilin hellyys piili.

Oi, sanoi siili,
olen surullinen siili,
niin yksinäinen jotta!Ja se on aivan totta:
Se yksinänsä eli
ja piikein piikitteli,
ja piikkikuoren alla
sitten itkeskeli.

— Kirsi Kunnas

KOVA KUORI. PEHMEÄ YDIN.

Jouduin tilanteeseen, jossa jouduin toteamaan, että olen kasvattanut itselleni piinkovan ulkokuoren. Hämmentävää. Missä ja koska näin on tapahtunut? Olenhan aina ollut se herkkä, itseluottamusta vailla oleva tyttö. Nyt minua kuvattiin sanoilla itseriittoinen, vahva ja pelottava. Minua?

Olen puhunut siitä kuinka nykyään pidän herkkyyttäni vahvuutena ja blogissa annan herkkyyteni näkyä. Koen, että osaan kirjottaa paremmin kuin puhua ja kirjoittamalla saan itseni paremmin ymmärretyksi. Kasvotusten herkkyys on erilaista. Se on paljon raa’empaa. Kasvotusten herkkyyden osoittaminen tuntuu kiusalliselta ja toinen voi helposti ymmärtää sen heikkoutena. Olen usein kuullutkin tutuiltani, että olen kiltti. Ja olen huomannut monesti, että kiltteyttäni yritetään helposti käyttää omaksi edukseen. Nykyään osaankin juuri sillä erottaa hyvät ihmiset niistä huonoista. Ne, jotka rakastavat minua koska olen kiltti ja ne ovat jotka siitä yrittävät hyötyä. Viime kertaisin oli se, että huomasin erään ihmisen saavan minusta jonkinasteisen alemmuuskompleksin. Mikä oli minusta hassua ja jokseenkin naurettavaa. Tämä ihminen halusi saada minut tuntemaan oloni epävarmaksi on alkoi systemaattisesti vähättelemään muun muassa älykkyyttäni ja samalla korostamaan omaa älykkyyttään ja omia suorituksiaan. Tälläiset ihmiset häivytän elämästäni suhteellisen nopeasti. En jaksa ottaa itseeni, mutta en jaksa kuunnellakkaan. Siinähän sitten vähättelee, mutta en itse jaksa olla yleisönä.

Photo 16.9.2015 20.29.18

Tälläinen tapaus ei ole yksittäinen. Olen viime vuosien aikana saanut monesti siipeeni ja herkkyyteni takia olen ollut ihmisenä suhteellisen rikki näistä kokemuksista. Toki, monen kokemuksen jälkeen olen paljon vahvempi, mutta koen myös, että en halua liikaa kyynistyä ihmisenä. Pidän herkkyydestäni. Ja oikeastaan, en tiedä voiko sitä koskaan itsessään täydellisesti muuttaa. Minä tunnen paljon ja suuresti ja hyvä niin.

Mutta suojellakseni herkkää sisintäni, ulkokuoreni on muuttunut. Ulkokuorestani on tullut kova. En juurikaan päästä ihmisiä todellisesti lähelleni. Päästän heidän vain tiettyyn pisteeseen, siksi heistä on myös helppo luopua. Kuten tämä esimerkissäni käyttämä ihminen, en tuntenut oikeastaan mitään kun päätin vähentää yhteydenpitoa häneen. Kun hän tunsi surua, en tuntenut mitään. Olenko siis herkkä vai en? Vai onko tämä silkkaa herkän ytimen tarkkaa suojelemista? Itsesuojeluvaistoni, mikä suojelee pahalta maailmalta.

Koska kun kovan ytimeni läpi pääsee, pystyy minut vaikka tuhoamaan. Silloin minusta tietää kaiken, heikkouteni ja vahvuuteni. Ja se on pelottavaa. Kuin antaisit ihmiselle aseen ja vain luotat siihen, että hän ei paina liipaisinta. Miksi ihmeessä päästäisin kenet tahansa siihen tilanteeseen? Maailmassa on ihan liikaa pahoja ihmisiä ja pahoja taka-ajatuksia. Itseään on suojeltava jos haluaa pysyä mieleltään puhtaana. Haluan loppupeleissä ajatella ihmisistä hyvää, mutta pelkään, että se ajatusmaailma horjuu jos päästään liikaa vääriä ihmisiä lähelleni.

Photo 17.10.2015 14.35.40

Tässä on sekä hyvät, että huonot puolensa. Huomaan, että olen onnellisempi kuin pitkään aikaan mutta samalla huomaan, että en meinaa päästää enää ketää suojamuureni sisälle. Omien viime vuosien elämänkokemuksieni perusteella se on vain ihan liian riskialtista. Kuulostaa ehkä siltä, että yritän visusti pysyä omassa kuplassani, missä kukaan ei sano tai tee mitään pahaa. Ei missään nimessä siis niin. Tiedän, että ihmiset joita rakastan, eivät ole täydellisiä. Voi luoja, olen itse hyvin kaukana täydellisestä. Mutta rakastan aitoja ja hyväsydämisiä ihmisiä. Minua saa torua ja kyseenalaistaa jos sen tekee hyvät mielessä. Silloin se on enemmänkin hyvä teko, kuin paha teko. Läheisten ihmisten kuuluukin saada sinut kasvamaan ihmisenä. On eria asia osoittaa toisen heikkoudet ja yrittää lyhistää toinen kuin yhdessä auttaa toista löytämään omat vahvuutensa. Ystävät auttavat toisiaan kukoistamaan. Aina hyvät mielessä. Se on sitä energiaa mitä haluan ympärilleni ja minusta kaikkien tulisi ajatella itsestään ja lähipiiristään niin. On tärkeää kokea olevansa hyvien ihmisten arvoinen.

Jos saan joltain hyvää, haluan antaa takaisin parempaa. Jos saan joltain huonoa, en anna mitään muuta takaisin kuin enintään ison hymyn.

Millainen sinä olet? Oletko pelkkää vaahtokarkkia vai pehmeä ulkoa ja kova sisältä vai kenties kaltaiseni m&m-karkki, eli kova kuori ja superpehmeä sisus?